IRC-Galleria

kivettyneenä katson,
kuinka petät minua masennuksesi kanssa.
kasvojeni ilme on aina sama.
suutelet masennuksesi uuvuksiin,
jaat sille pahimmat salaisuutesi.
tiedän että tehtäväni ei ole valittaa.
tiedän etten saa suutani auki

kuolema houkuttelee sinua sanoillaan.
mitä enemmän yritän auttaa sinua,
sitä vähemmän jaksat enää yrittää.
sanot olevasi jo kuollut.
sanot ettet ansaitse elää.

minä itken ja tartun itsemurhan
lohduttavaan käteen.
et arvaakaan kuinka iloinen olen jo nyt,
matkani alussa.

---

(c) koruton, 10.5.09

yksin kun on, sen huomaa.
elämän kauheus iskee ja lujaa.
tuhlaustako tää rakkaus vaan olikin?
turhaa kidutusta, kaukana toisesta
tunnetiloja on niin monia
negatiivisimmat vaan saa huomiota.

masentaako?
ota pilleri,
unohda itsesi huuruun,
sumuun ja keinotekoiseen kauneuteen.

itken kun kukaan ei näe,
kyyneleet on syntiä mulle.
häpeän asia,
on raukkamaista itkeä.
vielä raukkamaisempaa olla satuttamatta muita
ja itseensä.

täytyy todistaa et oon vielä elossa.
kukaan ei enää usko mua,
en ole niille edes ihminen-
vaan jotain ihan muuta.

itsemurhaako haudot?
ota pilleri ja unohda
itsesi paikkaan jossa rumuutta peitellään
tekopyhyydellä.

sillon kun masentaa,
sä ymmärrät ettei se ollutkaan niin helppoo,
ja yksinkertasta..
että elämä olikin se josta sun täytyy päästä eroon.

---

(c) koruton, 9.5.09

Jos mä olisin siellä, voisin kuunnella sun ääntä koko ajan.
Voisin hymyillä sun ihanille sanoille ja voisin kuunneella jos haluisit puhua.
Voisin makoilla sun vieressä ja kuunnella sun sydämenlyöntejä ja hengitystä.
Voisin suudella sua vaikka kuinka kauan, enkä koskaan kyllästyis.
Voisin unohtaa murheeni ja antaa pahojen asioiden olla.
Voisin iloita ja hymyillä sun kanssa. Sun ei tarvis huolehtia musta.
Voisin katsoa sua silmiin ja sanoa: mä rakastan sua. Ja sä tietäisit että mä puhun totta.
Voisin uppoutua sun vihreisiin silmiis ja suudella sua taas.
Voisin hymyillä ujosti ja sanoa että oon aina sun.
Voisin istua sun kans sängyllä ja kuunnella musiikin pauhua taustalla.
Voisin pitää sua kädestä ja sivellä hellästi sun poskea.
Voisin ymmärtää sua ja sä voisit ymmärtää mua.
Voisin kertoa sulle maailman julmuudesta ja sä ymmärtäisit.
Voisin itkeä ja sä tajuaisit että ne on onnenkyyneliä.
Voisin sanoa sulle että mua ahdistaa ja sä lohduttaisit.
Voisin sanoa että elämä on perseestä ja sä tietäisit juuri ne sanat joilla mä taas piristyisin ja hymyilisin.

Rakastan sua aina, R. Elämän pahimpina ja parhaimpina hetkinä.

jos sä tietäisit miten helvettiin kuljetaan,
jos sä tuntisit tien autuaaseen kipuun
siihen suureen tuskan valtakuntaan,
kertoisitko sä mullekin?
kertoisitko sä mullekin?

kultaista tietä helvettiin
liekkien ympäröimää taivasta katsotaan
salaa toivotaan että paikka tää paranis.
kultaista tietä helvettiin
sivellisyyden viitta heitetään roskiin
noustaan paholaisen jalustalle
rukoillaan armahdusta jumalalta seuraavalta.

turvallisesti syntynyt kertakäyttöiseksi,
turhaan on yritetty maapalloa pelastaa,
nuoret on jo sisälletty pakettiin,
lapset syösty helvettiin.
leikkivät onnellisina paholaisen kantapäillä,
turvassa jumalalta tuolta seuraavalta.

kultaista tietä helvettiin
siinä me saatanaa katseltiin
lumoutuneina sen pimeydestä, irstaasta kauneudesta
kultaista tietä helvettiin
pyhä lehmä on ammuttu nurkkaan,
uhrista puolet on piru pistänyt poskeensa.
koraanista ja raamatusta revityt sivut
leijailevat kuin lehdet tuulessa.

tilassa tässä
valtakunnassa säälittävässä.
kauneudesta ei tietoakaan,
rumuus kukkii täällä
ollaan me niskan päällä.
paholaisen nuoret.

kultaista tietä helvettiin.
kaikki me saatiin, mitä koskaan tahdottiin.
tilannekohtaisesti helvetti.
kultaista tietä helvettiin.
saatana meille kirottiin,
jumala meiltä riistettiin.

(c) koruton, 1.5.09

Inspiraationa toimi Ismo Alangon biisi Nuorena syntynyt.

Runo saattaa kuullostaa uskonnolliselta, mutta tarkoitukseni oli puhtaasti provosoida, ei jeesustella. :3

ihana päivä. rakastan maailmaa, rakastan sen lintuja ja niitä vitun pieniä ötököitä. rakastan ihmisiä. KAIKKI ON IHAN VITUN IHANAAAA!!!

Yyyyyyy.

Voisiko joku määrittää minulle sanan "normaali"?

Tai vielä parempaa: voisiko joku kertoa minulle miksi minua kuvaillaan niin useasti sanalla "outo"?

Joo, mielipiteeni ovat ehkä hieman massasta poikkeavia, enkä nyt ihan pukeudu viimeisen muodin mukaan, who cares? Joku idiootti.
Pistää veren kiehumaan sellaiset erään genren kusiaiset jotka ovat jo itsessään niin ärsyttävä näky että meinaa nuppi räjähtää.

Omasta mielestäni normaalius on massaan sulautumista. NORMAALIUS ON YLIARVOSTETTUA!! WRAAH! *poks*

Määritä minulle normaali.

Ja jos aiot vastata että: normaalia on olla oma itsensä ja ajatella tällä tapaa ja pukeutua tuolla tapaa, plah plah plah, niin pyydän ystävällisesti: älä edes vaivaudu.

"Ignorance is bliss
happiness is ambition
desolation is knowledge
pain is acceptance
despair is anger
denial is helpless
martyrism is hope for others
advantages taken are causes of martyrism
revenge is sorrow
death is a reprieve
life is a punishment
others achievements are tormentations
people are alike
i am different"
- Dylan Klebold

Mielipiteeni on omistettu MissSuperHate :lle, sillä hän kirjoitti alkuperäisen argumentin.

"Houkutuksen juoni on niin perinteinen ja kliseinen kuin vain voi olla."

Tässä tapauksessa kliseisyys tekee kirjasta mielenkiintoisen. Myönnän että juoni on hieman liiankin kliseinen ollakseen hyvä sen puolesta, mutta väitän että juurikin se kliseisyys tuo pientä särmää tähän tarinaan.


"Aivan kuin juoni olisi kirjassa jokin välttämätön paha, joka pitäisi saada vedettyä läpi mahdollisimman nopeasti."

Tästä käy ilmi että tämän väitteen kirjoittaja ei ole lukenut Houkutus -kirja jatko-osia. Niinkuin on yleisessä tiedossa että Houkutus on jatkotarina. Vähän kuin Potterit, jatko-osat täydentävät edellisiä osia.


"Ei puhettakaan siitä, että Bellalla olisi vaikeuksia sulautua joukkoon tai mitään vastaavaa - hänet hyväksytään automaattisesti mukaan. "

Oi, kyllä hänellä oli vaikeuksia sulautua joukkoon. Bellasta oli joissain vaiheissa hyvinkin vaikea hyväksyä sitä että hän oli niin "suosittu", kuin oli. Kirjassa mainitaan että Bellasta oltiin kiinnostuneita koska pieneen kylään ei kovin usein muuta ihmisiä. Minun mielestäni uteliaisuus on tässä tapauksessa ihan normaalia.


"ainakin Edward hullaantuu häneen myös ulkonäkönsä puolesta heti"

Ei, se ei ollut ulkonäkö, minkä takia Edward Bellaan ihastui. Edward ihastui Bellaan, tämän erikoisen tuoksun takia. Ja tähän vaikuttaa myöskin se ettei Edward pysty lukemaan Bellan ajatuksia, niinkuin kaikkien muiden.


"Jos vampyyri sanoo sinulle, että häneen ei kannata luottaa, siinä vaiheessa olisi melko fiksua kuunnella... "

Jos minun rakastettuni käskisi minun pysymään kaukana hänestä, en todellakaan pysyisi. Rakkaudella ei ole rajoja.


"Edwardin mielialat vaihtelevat niin nopeasti, että vaikutelma on toisinaan lähinnä maanis-depressiivinen, hän on äärettömän omistushaluinen ja mustasukkainen, hän seuraa Bellaa ja vahtii tyttöä tämän nukkuessa, hän muistuttaa Bellaa jatkuvasti siitä, että haluaisi (ja voisi) tappaa hänet... Ei mikään unelmien poikaystävä, jos minulta kysytään."

Vaarallinen rakkaus on keihtovaa, niinkuin tässäkin tapauksessa. Ja kutsuisin tuota sinun mainitsemaasi maanis-depressiivisyyttä omistautuvuudeksi. Varsinkin yliluonnolliselta oliolta (kuten vampyyri), sen olettaisi olevan normaalia.


"mutta jos minä olisi noin rakastunut johonkuhun, jolle olisin vaaraksi, niin minä lähtisin mahdollisimman kauas tämän henkilön luota, jotten vahingossakaan tekisi tälle mitään pahaa."

Tämäkin havainnollistaa sen ettet ole lukenut Houkutuksen jatko-osaa Uusikuuta. Siinä Edward tosiaan hylkää Bellan, juurikin tämän turvallisuuden takia. Josta Bella tietenkin masentuu, ja Edward kokee Bellan mielenterveyden kannalta paremmaksi tulla takaisin.


"Edward on täydellisen sankarin prototyyppi, ja se puolestaan on ainoastaan tylsää. "

Edwardissa on monia puoli, jotka eivät todellakaan kuvaa sankarin prototyyppia. Kuten juurikin se himo Bellaa kohtaan (veren himo).


"pakkomielteistä rakkautta ja suuria tunteita"

Yhäkin viittaan siihen että Edward on yliluonnollinen olento. Pakomielteisyys on sen rinnalla hyvinkin normaalia.


"mutta on joitakin asioita, jotka tekevät vampyyrista vampyyrin"

Luulen että Meyer haki juurikin sellaista vampyyrikuvaa, joka ei olisi perinteinen. Hän halusi rikkoa ne vanhat stereotypiat vampyyreistä. Ja ymmärrän kyllä, jos se ärsyttää niitä jotka ovat viettäneet aikaansa lukemalla vanhanaikaisista vampyyreista tunnettuja "faktoja".


"Tai no, auringonvaloon he eivät kai kovin mielellään osu, sillä se saa heidät KIMMELTÄMÄÄN"

Myönnän tämä kohta sai minutkin nauramaan.

*

Kiitos ja kuitti.

leikitään hetki.
teeskennellään että tämä maailma
on täysin hyvä.
kaikki ovat iloisia ja onnellisia.

teeskennellään,
etsitään onnea,
vihataan ja rakastetaan
luovutaan, yritetään ja luovutaan taas.

jos ne tahtoo olla kilttejä,
ne on.
ne haluaa olla kilttejä, harmaita lähiölapsia.
ne haluaa saada kehuja.
ne haluaa onnistua.
ja ne haluaa etsiä onnea,
tässä elämässä,
eikä vasta seuraavassa.

niiden täydellisyys hipoo taivaita,
niitä ei saa sortaa,
ne on harmaita lähiölapsia.

yksi kaunis päivä
yksi niistä lähiölapsista muuttuu.
siitä tulee surullinen.
se ei osaa enää onnistua,
eikä se halua kehuja vaan sääliä.
mutta sitä ei tunneta tässä maailmassa.
onhan täällä kaikki hyvin.

se muuttunut ei ole enää harmaa,
se on valkoinen.
se muuttui yksin erilaiseksi.
siitä tuli tuleva,
siitä tuli rappio
ja siitä tuli aito.
se ei enää teeskentele.

harmaat lähiölapset kuolee,
ne kuolee, mutta toivovat että saisivat vielä elää.
kun valkoinen muuttunut kuolee,
se on onnellinen.

mikään ei enä merkitse mitään. tuntuu kuin olisin kuollut sisältä. vain tyhjä kuori olisi jäänyt minusta jäljelle. se kuori hymyilee samalla tavalla kuin minä joskus oikeasti hymyilin, ainoa ero on etteivät tunteeni vastaa kasvojani.
hymyilen, niin kukaan ei epäile mitään. hymyilen, niin pääsen pois täältä.