IRC-Galleria

Mona on ollu koko päivän ku viilipytty, kiehnää jaloissa, nukkuu, eikä jaksa tehdä mitään.. ihmeellistä käytöstä pystykorvalta :) Toisaalta, se on rauhottunu tosi paljo ekojen juoksujen jälkeen, mistä selvittiinkin kunnialla ilman sen suurempia järjestelyitä, mitä nyt saatiin häkki ja koppi valmiiksi ;)

Tänään ilmotin neitin Kajaanin kv-näyttelyyn tammikuulle ja sitä ennen ja jälkeen onkin näyttelyrumbaa kerran kuussa vähän siellä sun täällä. Mona toki saa lepäillä ja haukkua lintuja kotosalla, jos ei soppelimatkan päästä löydy kunnon tuomarilla varustettuja näyttelyitä..

Asioilla on tapana järjestyä -sanotaan...

Kiitos Anu! kuinka tämän Sinulle korvaisinkaan...

Tämän jutun tarkoitus on osata kirjoittaa silmät kiinni. Joten ÄLÄ HUIJAA!! Sinun pitää kirjoittaa lauseet, mutta silmät kiinni! Mutta jos saat kaikki oikein sinä huijaat! :D Haasta sen jälkeen 5 kaveriasi.

1. Pöydällä on koff pullo: pöydällä on kof pullo
2. Mulla on pieni suu: Mulla on pieni suu
3. Syökö Gepardi Banaania?: SYök gevarsi banaania=
4. Elämä on laiffii:Elämä on laiffii
6. Blondeilla on aina hauskempaa:blondeilla on aina hauskempaa
7. Ollaanko kameleita toisillemme?: ollaanko kameleita toisillemme?


tuli vaan mieleeni, että onkohan kymmensormijärjestelmä vähä liian hyvin hallussa ainaki yleisimpien kirjaimien osalta...


Haastan:
butterly
anup
M4IJU
Tuikku82
elaus_

Rovaniemen näyttelyreissusta jäi mahtavat fiilikset. Pitkät matkat, monet nopeat koiranvaihdot, remmin lukon hajoamisen aiheuttama lyhyt karkaaminen näyttelypaikalla ja pienimuotoinen stressi... mutta kaiken kruunas se, että pääsin ite remmin päähän kehään, kun Ukko (Anun käsissä) ja Viola (mulla) kisasivat ROP:sta. Ja Viola vei liikkeillä voiton ja toi ROP:n kotiin.

Onnea Anu, Ukko ja Viola ja kiitos mahtavasta reissusta! Otetaan joulukuun alus messarissa uusiksi ja pidetään vähintään yhtä hauskaa!

kaks tuntia ois tälle viikolle vielä koulua jäljellä.. ja tuntuu ihan siltä, että vois lähtä nyt heti suorilta ajeleen kotiin... ens viikolla ke-pe koulua yhteensä 8h, onneks Anu antaa pilkun mulle hoitoon, ettei aika tuu ihan niin pitkäksi :)

Nyt voin rehellisesti omaa tuntoani kalvaamatta sanoa, että olen ylpeä omastani..

Mona käyttäytyi Ruukin pentunäyttelyssä kuin vanha konkari turhia riehumatta ja räyhäämättä.

Tuloksena ja kotiintuomisena KP ja ROP :)

En olisi ensimmäisen yksilöarvostelunäyttelyn kohdalla osannut vielä tuollasia titteleitä saavan, mutta tämähän vain todistaa sen, että neiti alkaa tajuta, ettei kaikesta tarvi ressiä repiä :)

herra kamala, miten sitä jaksaa... aamupäivä meni siellä mätsäreissä seistessä ja illaksi pitäs lähtä vielä kattoon teinien perään Tuiskulaan... Lovex tänään keikalla, joten porukkaakin voi olla normaalia enemmän..

mätsäreissä neiti ei taas tykänny yhtään muista koirista.. ihmisiä se ei kyllä vierasta, mutta ne muut koiruudet!

Noh, tuloksena sinisten kolmas.

Siihen nähden, mitä sen kans on ihmisten ilmoilla liikuttu, niin en voi olla ku ylpeä pikkuneidistä.. kyllä se tästä, kun vaan saa vielä sitä kokemusta ja varmuutta..

käytiin treenaamassa vielä häiriötekijöiden kera näyttelyhässäköitä, esiintymistä, hampaiden kattomista ja liikkeitä, missäs muualla ku lesken parkkiksella :) Mona osaa olla jo tosi nätisti, eikä hampaiden kattominenkaan enää niin kamalaa ollut.. nakkeja taas meni, mutta ihmeesti se on oppinut. Huomenna ois siis Ykan mätsäri ja sit viikon päästä Ruukkiin.. Vähän jänskättää.. tai no ei oikeastaan edes niin kovin vähän...

Kaikki peukut ja pottuvarpaat pystyyn, että huomenna menee kaikki hyvin!

Opintoja on takana nyt kaks viikkoa siitä surullisenkuuluisasta neljästä vuodesta. Vielä tuntuu hyvältä, vaikka kirjallisia tehtäviä onkin ihan kiitettävästi.. pari sivua viikossa, mutta tuntuu, ettei mitään muuta ehdikään tekemään.

Viikko sitten pakkasin pakettiautoon kaiken tarpeellisen, ja kannoin kimpsut ja kampsut Kokkolaan, joten siellä menee nykyjään sitten viikot, toki viikonlopuksi pitää tulla kotiin kattomaan miestä ja koiraakin :)

15.9. on Ylivieskassa mätsäri, johon Monan kans suunnistetaan ottamaan vielä viimenen kunnon treeni ennen 22.9. Ruukissa olevaa pentunäyttelyä. Neiti on tosi reipas ollut viime viikkoina ja ehkä tullut jo vähän sitä järkeäkin päähän. Antaa jopa pihalla kiinni ja saa rapsutella ja silitellä sitä ilman varttitunnin kestänyttä perässä juoksemista ja nameilla narraamista.

Tässäpä tältä erää taas jotain..