IRC-Galleria

kaks tuntia ois tälle viikolle vielä koulua jäljellä.. ja tuntuu ihan siltä, että vois lähtä nyt heti suorilta ajeleen kotiin... ens viikolla ke-pe koulua yhteensä 8h, onneks Anu antaa pilkun mulle hoitoon, ettei aika tuu ihan niin pitkäksi :)

Nyt voin rehellisesti omaa tuntoani kalvaamatta sanoa, että olen ylpeä omastani..

Mona käyttäytyi Ruukin pentunäyttelyssä kuin vanha konkari turhia riehumatta ja räyhäämättä.

Tuloksena ja kotiintuomisena KP ja ROP :)

En olisi ensimmäisen yksilöarvostelunäyttelyn kohdalla osannut vielä tuollasia titteleitä saavan, mutta tämähän vain todistaa sen, että neiti alkaa tajuta, ettei kaikesta tarvi ressiä repiä :)

herra kamala, miten sitä jaksaa... aamupäivä meni siellä mätsäreissä seistessä ja illaksi pitäs lähtä vielä kattoon teinien perään Tuiskulaan... Lovex tänään keikalla, joten porukkaakin voi olla normaalia enemmän..

mätsäreissä neiti ei taas tykänny yhtään muista koirista.. ihmisiä se ei kyllä vierasta, mutta ne muut koiruudet!

Noh, tuloksena sinisten kolmas.

Siihen nähden, mitä sen kans on ihmisten ilmoilla liikuttu, niin en voi olla ku ylpeä pikkuneidistä.. kyllä se tästä, kun vaan saa vielä sitä kokemusta ja varmuutta..

käytiin treenaamassa vielä häiriötekijöiden kera näyttelyhässäköitä, esiintymistä, hampaiden kattomista ja liikkeitä, missäs muualla ku lesken parkkiksella :) Mona osaa olla jo tosi nätisti, eikä hampaiden kattominenkaan enää niin kamalaa ollut.. nakkeja taas meni, mutta ihmeesti se on oppinut. Huomenna ois siis Ykan mätsäri ja sit viikon päästä Ruukkiin.. Vähän jänskättää.. tai no ei oikeastaan edes niin kovin vähän...

Kaikki peukut ja pottuvarpaat pystyyn, että huomenna menee kaikki hyvin!

Opintoja on takana nyt kaks viikkoa siitä surullisenkuuluisasta neljästä vuodesta. Vielä tuntuu hyvältä, vaikka kirjallisia tehtäviä onkin ihan kiitettävästi.. pari sivua viikossa, mutta tuntuu, ettei mitään muuta ehdikään tekemään.

Viikko sitten pakkasin pakettiautoon kaiken tarpeellisen, ja kannoin kimpsut ja kampsut Kokkolaan, joten siellä menee nykyjään sitten viikot, toki viikonlopuksi pitää tulla kotiin kattomaan miestä ja koiraakin :)

15.9. on Ylivieskassa mätsäri, johon Monan kans suunnistetaan ottamaan vielä viimenen kunnon treeni ennen 22.9. Ruukissa olevaa pentunäyttelyä. Neiti on tosi reipas ollut viime viikkoina ja ehkä tullut jo vähän sitä järkeäkin päähän. Antaa jopa pihalla kiinni ja saa rapsutella ja silitellä sitä ilman varttitunnin kestänyttä perässä juoksemista ja nameilla narraamista.

Tässäpä tältä erää taas jotain..

Alkaa jo perhoset viipeltää mahanpohjassa. Ensimmäistä kertaa järkkärihommissa isommissa kuvioissa mukana. Kutsu kävi vartiointiliikkeen kautta, että lähtisinkö mukaan Kokkolan Venetsialaisiin järkkäriksi ja juuri lainkaan sen enempää miettimättä lupasin. Tänään alkaa kuuden aikaan ensimmäinen 7tunnin koitos ja huomenna toinen samanlainen setti.

Noh, tekis hommat niin hyvin kuin osaa, jos sitä sais vaikka sit edes pikkuvarpaan oven väliin ajatellen opiskeluajan taloudellista ahdinkoa :)

Nyt on sit aikamme Monan kanssa treenattu kaikennäköistä käyttäytymisestä esittäytymiseen ja tehty päätös, että Ruukkiin on päästävä. Raahen koirakerho järjestää pentunäyttelyn 22.9. Pohjois-Suomen hevosurheilukeskuksessa ja nyt on sit neiti sinne ilmotettu.

Suunnitteilla on sit isojakin näyttelyitä vielä tulevaisuudessa tämän vuoden puolelle, mut katotaan, miten neiti osaa käyttäytyä ja kuinka pärjätään.. Harjoitustahan tämä touhu vaatii sekä itselle, että pennulle :) Ehkä Oulu, Seinäjoki, Jyväskylä ja jos hulluus pääsee iskemään, niin sit vielä Helsinki joulukuussa...

Kattellaan, ja nähtäväksi jää, kuinka käy.

Neiti oli ihan ihmeissään sen koiralauman keskellä ja möykkäs ku viimeistä päivää. Korvat siltä katos kokonaan, eikä nakitkaan maistuneet/kiinnostaneet huomioitavaksi asti. Kehässä virtaa riitti enemmän ku ois tarvinnu ja tuloksena sininen. Hampaiden kattomisesta ei tykätty eilen ollenkaan, vaikka kotona antoi katsoa useampaankin otteeseen vastaan hangoittelematta.. nyt vaan lisää treeniä kaikin puolin, kyllä se ura vielä urkenee näyttelysaralla...

Illalla Sieviin testaamaan Monan kärsivällisyyttä muiden koiruuksien läsnäollessa. Nakkeja on pilkottu hirmuinen pussi mukaan, jotta ei neiti keskittyisi siihen ei-olelliseen.. Vielä ehtisi hetken treenata neidin kanssa sievästi vierellä kävelyä/juoksua näyttelyremmissä...
Tuloksia sitten kun kotiin palaamme :)