Ei kuvaa kuvaamassa tuntoja kuvanottajan kuvainnollisesta mielestä värikuvin kuvitetussa maailmassamme kuvittelijan kuvitelmissa.
Lukeminen on lystiä, jos on paljon kuvia joita katsella. Siksi kai miestenlehdet menestyvät, tiedä häntä. Jos tiedän hännän, onko se kissani vai koirasi, vai ehkä liskon joka aamuisin kanojemme munia varastelee? Munista uniin, unista juniin tuhansiin.
Sellainen käytös joka ei ole hyväksyttävää on sitä itseään. Kapinallismieliset otukset eivät voi sietää normeiksi säädettyjä rajoja, säädetty joidenkin pikku sittiäisten mielissä, joten keksivät omat, ehkäpä yhtä löyhkäävät tapansa ilmaista itseään muiden sontiaisten seassa, erottuen näin ristiinnaulittaviksi kesken sunnuntai-aterian Mäntsälän messukeskuksessa.
Sunnuntaina ei vain voi marttyyriksi nousta, onhan pyhäpäivä pyhitettävä krapulan hoitoon taikka sitten virpomiseen. Nämä noitamaiset tempaukset ovat välttämättä seurasta kirouksesta joka yöllä levisi pitkin lakanoita, sekä hitusen tyynyille Hilda-tädin kyömynenän viekkoon. Syylä saa aamullakin nesteet lentämään.
Runoilkaamme.
Elämä on oppimista, päämäärän pohtimista
Seilausta sokeana
Ajassa jossa palaute on päähän potkimista
Muottiin muovaamista, hohkavista hohtimista
Seilausta sokeana
Paikassa jossa toisenlaisuus on tokkana toimimista