kävin tänään turussa tapaamassa petraa.
kivut on kovat ja sen takia petra on nukutettuna.
en tiedä enää mitä ajatella.
olin petran luona noin 45 minuuttia, sit oli pakko lähteä. en kyennyt katsoa rakasta ihmistä siinä tilanteessa. ja kun olin aikeissa kertoa petralle että rakastan häntä ja että en halua päästää irti koskaan, en saanut suutani auki. sattui liikaa.
ja minä olen vielä onnekkaassa asemassa. petralla jää isä, äiti, iso sisko ja pikkuveli kaipaamaan. toki myös muut sukulaiset ja kaikki ystävät.
petra
syntynyt 19.12.1989
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
Petra ja minä
24.05 ensimmäinen päivä yhdessä.
...
...
...
...
...
...
...
4.10.2008
minä idiootti menen ja jätän petran sitoutumisen pelon takia. älä sinä koskaan tee sitä virhettä.
olin 100 % varma siitä että tämä on elämäni paras päätös, ja paskan vitut, se oli pahin virhe mitä olen koskaan tehnyt.
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
...
25.01.2009
se yks puhelu pudottaa mut kirjaimellisesti ja korkeelta.
mieli ala oli ennen sitä puhelua erittäin korkealla ja en voinut kuvitella että mikään olisi menossa päin vittua.
puhelimessa minulle kerrotaan petran tilasta.
...
...
...
...
26.01.2009
turku
olen tapaamassa petraa ja tuska oli havaittavissa. en olisi halunnut nähdä sitä tuskaa. mutta se oli väistämätöntä, en halua päästää petraa pois niin etten olisi häntä vielä kerran nähnyt.