tahmatassulla on myös eräs ikävä ominaisuus:
se voi purra jotakin vaikka nenästä,
jos nenä on sen mielestä liian pitkä.
-älä anna hänen polttaa! nipsu huusi.
hemulin täti sanoo, että siitä saa vapisevat käpälät,
keltaisen kuonon ja kaljun hännän!
-no no, muumipeikon äiti sanoi.
hän on poltanut koko elämänsä ajan, eivätkä hänen
käpälänsä silti vapise eikä hän ole kaljuhäntäinen tai keltainen.
-ja sitten ne viettävät turmioelämää, juksu sanoi.
-turmioelämää? minä sanoin kiinnostuneena.
-en oikein tiedä, sanoi juksu. ehkä ne turmelevat toisten keittiöpuutarhat
ja juovat olutta.
eräs sukulaiseni luki trigonometriaa tuntokarvansa lerpalleen,
ja kun hän oli oppinut kaiken, tuli mörkö ja söi hänet suihinsa.
-ai, todella, hosuli sanoi. voi kuinka tyhmä olinkaan! anteeksi vain!
---- ja hän ryömi takaisin purkkiinsa häpeämään.
taivaanrannassa lensi rivi mustia pilviä kulmakarvat uhkaavasti
rypyssä.
-kuule tahmatassu, minä sanoin. mitä luulet äitisi sanovan,
kun hän huomaa sinun karanneen?
-hän varmasti itkee, sanoi tahmatassu.
-tupakka on ihan tahmaista, sanoi juksu, joka poltti mielellään
vuoteessa.
-mutta teemmehän me jotain, minä sanoin. minä ohjaan ja
sinä poltat.
-ehkä mörkö tulee takaisin? hosuli sanoi toiveikkaana. tai joku
muu, joka on niin kiltti että syö hänet suuhunsa? anteeksi vain!
oliko tuo rumasti sanottu?
-mitähän isänne ja äitinne sanoisivat, jos näkisivät teidän
juovan kahvia, hemulin täti sanoi.
-minua huolestuttaa se, että isäni pyjama tuli täyteen hyytelöä,
nuuskamuikkunen sanoi. mitä hän pani päälleen yöksi?
-minä tunsin erään, joka kuoli puurosta. hän sai sen kurkkuunsa
ja tukehtui, mutisi juksu.
öisin hän kietoutuu pitkään, punaiseen partaansa. puolet
parrasta on peittona ja toinen puoli patjana. päivällä
hänen parrassaan asuu kaksi pientä valkoista hiirtä, eikä
niiden tarvitse maksaa ollenkaan vuokraa, kun ne ovat
niin suloisia!
-minkä näköinen hän on?
-hän on pyöreä, sanoi hänen tyttärensä. hänessä on kaikki
pyöreää.
oletko nähnyt viimeisiä pikkusisariasi?
-äiti kiltti, oletko taas tehnyt uusia, sanoi mymmelin tytär.
pienessäkin mymmelissä on ihan tarpeeksi, minä sanoin.
-niin äidinkin mielestä, hän sanoi. minäpä tulin maailmaan
näkinkengässä enkä ollut vesikirppua suurempi äidin
löytäessä minut akvaariosta.
-nyt sinä narraat taas, minä sanoin. minä tiedän varsin
hyvin, että jokainen tulee maailmaan omasta äidistään.
aivan kuten siemen omenasta!
onko sinulla yhtään veljeä tai sisarta?
-vilisemällä, sanoi mymmelin tytär. niitä ei ole voitu koskaan laskea,
kun ne juoksevat niin vikkelästi.
pari mymmelin lapsista tipahti kiihtymyksestä mereen,
sumusireeni ulvoi ja juksu menetti malttinsa ja lähti pakoon.
kuvittele nyt! tässä on koko ajan kuunnellut vain isistä ja isistä
ja isistä, ja sitten äkkiä ilman varoitusta saa tietää, että on
omistanut äidinkin!
voi rakas lapsi. mymmeli oli tietenkin sinun äitisi!
-sittenhän pikky myy on minun sisareni, nuuskamuikkunen sanoi
hämmästyneenä.
the end !
Uusimmat blogimerkinnät
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (11)
- ▶ 2009 (337)
- ▶ 2008 (211)
-
▼
2007 (48)
- ▶ joulukuu 2007 (5)
- ▶ marraskuu 2007 (4)
- ▶ lokakuu 2007 (10)
- ▶ syyskuu 2007 (6)
- ▶ elokuu 2007 (9)
- ▶ heinäkuu 2007 (2)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ huhtikuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (1)
- ▶ helmikuu 2007 (2)
- ▶ tammikuu 2007 (6)
- ▶ 2006 (81)