IRC-Galleria

Joskus pienenä isäni sanoi minulle, että "opettele poika tanssimaan niin saat haluamasi naisen". Hän oli sinänsä oikeassa. Tanssitaitoista miestä ei helpolla dissata yöhyppylöissä tai päivätansseissa. Sitä hän ei vielä osannut opastaa, että espanjankielentaitoinen mies pääsee vähintään hyvään keskusteluyhteyteen naisten kanssa. Tämän olen huomannut sattumalta, jonka huomasin saavuttuani ulkomaanvaihdon jälkeen Suomeen.

Ollessani vaihdossa velipoika sai hyvät jutut aikaan sillä, että hänen veljensä on Espanjassa ERASMUS -vaihto-opiskelijana. Itse taas huomasin, että monet naiset ovat minua vaatineet suorastaan puhumaan espanjaa heille. Joskus yökerho Ilveksessä olen selittänyt joillekin espanjaa ja he ovat olleet fiilareissa. Huoh, masentavaa. Mistä espanja-intoilu johtuu sitten? Ehkä lengua española:n kuuleminen räntäsateessa vie heidät Fuengirolan rannoille sangria-fiiliksissä?

Toisaalta Espanjaan liittyy ajatus levollisuudesta ja rauhasta. Ymmärän kyllä, että oliiviöljymaissa osataan pitää hauskaa, mutta toisaalta elää arkeakin. Siellä ei ole sellaisia kuumotuksia kuin kalvinistisessa Suomessa. Aurinko kasvattaa hedelmiä ja toisaalta pakottaa ihmiset ottamaan ainakin kuumimman siestan ajan rennommin. Suoritusajattelulla ei pitkälle pötki.

Nojoo. Taidan tietää mistä tämä intoilu johtuu. Pako harmaasta arjesta tunteisiin ja tuoksuihin. Taidan lopettaa ihmettelyni ja suoda elovena-tytöille ripauksen tuota eskapismia. Tuleehan itsellekin vesi kielelle kun muistelee Amelian tekemää ensaladilla rusaa....