IRC-Galleria

Useasti sitä miettii, mistä tietää että on oikeasti ihastunut johonkin ihmiseen (olen varma, etten ole yksin tämän asian kanssa!) Asia on viime aikoina pyörinyt tavallista useammin mielessäni, kiitos syvällisten keskusteluiden, joita olen käynyt ystäväni kanssa. Tässä vähän mietteitäni asiasta.

Ihastuminen on sitä, kun tapaat hänet ensi kerran, etkä voi unohtaa hänen kasvojaan. Oli se sitten humalassa bileissä, koulussa tai missä vain. Ihastuminen on sitä, kun alat jo tuntematta häntä kunnolla suunnittelemaan, kuinka käytte pitkillä kuutamokävelyillä käsii kädessä. Ihastuminen on sitä, kun hakeudut tarkoituksella takaisin paikkaan, jossa näit hänet ensimmäisen kerran, oli se sitten vaikka autojen varaosaliike, jossa hän ei välttämättä ihan heti uudestaan vieraile.

Ihastuminen on sitä, kun pyytäessäsi häntä ensitreffeille, kätesi hikoilevat ja tärisevät ja punastelet kilpaa naapurin juopon kanssa. Ihastuminen on sitä, kun tapaamisellanne selität koko ajan hermostuneena jotain ihan kummallista vain pitääksesi keskustelua yllä. Ihastuminen on sitä, kun hän ensi kertaa ottaa sinua kädestä kiinni ja tunnet että jalat katoavat altasi.

Ihastuminen on sitä, kun ollessasi hänen kanssaan lähekkäin tai jopa ajatellessasi häntä, mahassasi tuntuu olevan satamiljoonaa perhosta (itse rakastan tätä tunnetta, silloin tiedän oikeasti olevani ihmisen kanssa, josta todella pidän).

Googleta hakusanoilla: "(Nimesi) on" (esim. "Matti on") ja kopioi viestiin 10 ensimmäistä tulosta.
Näin saat tietää itsestäsi jotain mitä et ole vielä tiennyt.
Muistakaa laittaa hakusanaan lainausmerkit mukaan tai muuten ei tule mitään.

1) Johanna on suomalainen naisen etunimi.

2) Johanna on paras, täydellinen, t. joonas

3) Johanna on SM-seksin Valtiatar, joka toteuttaa vähän villimpiä fantasioita, joihin kuuluu sitomis- ja alistusleikkejä.

4) Johanna opastaa nyky-humanisteja panemaan pisteen opiskeluvaikeuksille.

5) Johanna on alta kymmenvuotias.

6) Johanna uskoo vakaasti tulevaisuuteensa:

7)Johanna on neulonut 6-vuotiaasta saakka, reilut 20 vuotta. .

8) Johanna on syntynyt ja varttunut Ahvenanmaalla jag hän suoritti Bachelor of Music tutkinnon Berklee College of Musicissa jatkaakseen opintojaan suorittamalla maisterintutkinnon jazzlaulussa Manhattan School of Musicissa.

9) Johanna on tehnyt mallin töitä 14-vuotiaasta, mutta väittää silti kirkkain silmin, ettei koskaan ole pitänyt itseään mitenkään erityisen kauniina.

10) Johanna on usein ensimmäisenä Atriumiin astuvaa vierasta vastassa.

Niin. Kuukausi on kulunut kuin siivillä ja tuonut vaikka miten monta uutta asiaa elämääni. Niin siinä nyt sitten lopulta kävi, että minut hyväksyttiin Turun Yliopistoon opiskelemaan ranskan kääntämistä ja tulkkausta. Jei. Olisin päässyt myöskin Helsingin yliopistoon lukemaan samaista alaa, mutta ruotsia, ja Forssaan olisin päässyt matkailupuolelle. Näistä kuitenkin Turku kiehtoo eniten. On se kuitenkin kiva kaupunki, ja sieltä pääsee nopeasti Lukon peleihin :D Ja siellä on myös jonkinlainen tukiverkosto valmiina. Kämppä löytyi melko nopesti, ilman sen suurempaa ressiä. Sellainen suht koht kookas kaksio keskustan tuntumasta, olen ihan rakastunut siihen asuntoon ja maltan tuskin odottaa muuttoa sinne. Kolme viikkoa enää ja minä ja kissat suunnataan etelään :) Työpaikkakin on jo tiedossa, kiitos pomon suositusten. Varo Turku, Johanna tulee.

On se hassua, kun tuntuu että kaikki menee hyvin ja sitten tuleekin suurempaakin suurempi ylämäki vastaan. Aivan selän takaa. Ei aavista mitään ja kaikki on päälaellaan. Isäpuoleni, tai ei oikeastaan puolikaskaan, mutta mitä sitä tässä selittelemään, anyway, hän menehtyi viime viikonloppuna. Mutta kaikki pitää ottaa vastaan sellaisena kuin se eteen heitetään. Onneksi osaan jo suhtautua läheisten menettämiseen melko luonnollisesti, toki se aina järkyttää, mutta kuitenkin. Toivottavasti hänellä on nyt hyvä olla siellä, missä hän ikinä onkin. Mutta kyllä tästäkin selvitään niinkuin kaikista muistakin vastoinkäymisistä. Päivä kerrallaan. Life goes on.

Ai niin, mulla on nimpparitkin tänään. Onnea minä. Bileet.

Nyt se sitten alkaa. Pääsykoerumba nimittäin. Ekat kokeet on ensi maanantaina Kouvolassa ja jännittää. Kahdestakin syystä: ensinnäkin aion mennä sinne omalla rakkaalla pikku pösölläni, jonka jarrut eivät ainakaan toistaiseksi toimi. Toivottavasti saavat ne huomenna korjattua :) Ja toiseksi, tunnen et oon valmistautunut tosi huonosti, olen koko illan yrittänyt päntätä ja päntätä, mutta tiedä sitten mitä on jäänyt päähän :S Noh, eiköhän se siitä, kun nyt edes johonkin kouluun pääsisi. Vaikka sitten VAAN sinne ammattikorkeeseen ;)

Tänään tuli reenattua vähän ja oltua töissä.

Eipä kai muuta.

Moi.

Noniin. Annan sinulle kysymyksiä ja sinä käyt osoitteessa http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/ kyselemässä kysymykset oraakkelilta ja kirjoitat oraakkelin vastaukset tänne. HUOM! Saat muotoilla kysymykset haluamaasi kieleen, tyyliin tai murteeseen tai vaihtaa sana järjestystä, mutta kysymyksessä pitää olla sama juoni. Nyt kirjoittamaan.

1. Mikä minun nimeni on? -Johannes. (pirulauta, aika lähelle :D)

2. Missä asun? -Ylikulkusillan alla kusenhajussa. (Mistä se voi tietää, et täällä haisee kissanpissa??)

3. Mikä olen? -Olet Matti ja olet unohtanut ottaa dementialääkkeesi. (Shelvä... )

4. Millainen olen? -Sä taidat olla se syy minkä takia ehkäisy keksittiin. (Aika rumasti sanottu :<)

5. Kuka olen? -Olet kivi kengässäni. (oraakkeli haluaa selvästi turpaan, *pui nyrkkiään*)

6. Mikä on kaikista tärkeintä elämässäni? -Epärehellisyys (justjoo, nyt tuleekin tosi hyvät unet kun tollai mollataan.)

7. Mikä on ollut kaikista turhinta elämässäni? -Ahkeruus. (Kiva, että kerrotaan tässä vaiheessa pääsykokeisiin lukemista :D)

8. Mikä on arvokkain asia mielestäni maailmassa? -Syvennytään mieluummin henkilökohtaisiin ongelmiisi. (Selvä se sit on.)

9. Miltä näytän? -Kissalta (JES!)

10. Miltä tunnun? -Koipalloilta (O_o)

11. Miltä maistun? -Kirpeältä (Onkos toi nyt sitten hyvä vai huono asia :D)

12. Miltä tuoksun? -Kitkerältä (yyh..)

13. Missä minun kuuluisi olla? -Ypäjällä, tämä on varma tieto. (Missä se edes on?)

14. Mikä minun kuuluisi olla? -Kanada! (Eli iso ja mahtava, whii!)

15. Mistä minut löytää? -Lähikauppasi jääaltaasta. (Hyvin todennäköisesti kyllä, se on lempipaikkani.)

16. Miten minut tavoittaa? -Jotain ihmeellistä. (WTF?!)

17. Minkä ikäinen olen? -Ulkonäkö voi pettää, muista se. (Jepjep, kerro se Onnelan portsarille.)

18. Mikä on sukupuoleni? -Jos se on tyttö ni minä olen eunukki! (Siinäpä sitten olet, lällislää :P)

19. Montako henkilöä minun pitäisi haastaa tähän? -Sadannen kerran, niitä on tuhansia, kukaan ei tiedä tarkkaa määrää!!! (Ok, no jos haastan muutaman :))

Elikkäs haastan:
amani
tiikura
_janza_
hongatar

Tosiaan, eilen tuli otettua enemmä tai vähemmän rankan kaavan mukaan. Luojan kiitos en harrasta krapulointia. Oli melko onnistunut baari-ilta huolimatta siitä, että kaikki parhaimmat kaverit vaikuttivat jossain miestensä luona (murr!). Aamu menikin sitten aika hyvin elpymiseen, sängystä pääsin ylös vasta kahden aikaan :o Elikkäs kaikki vappumeiningit kaupungilla jäivät välistä, tosin eipä täällä Raumalla mitään erikoista olisi ollutkaan tarjolla.

Lyhykäisen kaupunkikierroksen jälkeen kotiin lukemaan Cosmoa. Siinä se ilta sitten menikin. Huomenna rääkkäystä salilla ja lukemista.

Ja töitä.

No niin, tänään koitti se suuri päivä, minulla oli tutkintoajo. Sitä ennen piti tietysti käydä töissä ja kaikkea, mutta eihän siitä töiden teosta meinannut tulla mitään kun jännitin koko ajan niin kamalasti. Vihdoin kello tuli 14.30 ja oli aika lähteä polkemaan kotia päin. Vesisateessa.

Ennen inssiä oli vielä harjotusajo ja sitten päästiin tositoimiin. Ja kyllä jännitti, kädet hikosivat, jalat tärisivät ja olivat ihan spagettia. Jännitys onneksi laantui kun pääsin liikkeelle :) Inssimieskin osoittautui ihan mukavaksi mieheksi, ei paljon turhia koittanut jutustella vaan antoi minun ihan rauhassa keskittyä ajamiseeni. Ajo oli ohi ennen kuin huomasinkaan ja olin parkeissa katsastuskonttorin pihalla. "Onneksi olkoon, läpäisit kokeen." Ilmeeni oli varmaan tuhannen taalan arvoinen kuulessani nuo sanat. Enkä ollut kuulemma oikeen tehnyt mitään virheitäkään :o

Ikuisuusprojekti saatettu päätökseen. Varokaa raumalaiset - Johanna tulee.

Joo. Tänään olisi ollut mahdollisuus lukea koko päivä pääsykokeisiin. Mutta arvatkaapa mitä minä tein. Olen istunut koneella koko päivän ja tehnyt kaikkea muuta mitätöntä. Ottaa pannuun oikeen kunnolla. Mutta mitäpä sitä valittamaan, tyhmästä päästä kärsii koko vartalo.

Jäi Nykäsetkin eilen katsomatta. Päädyin vetämään kahden lonkeron kalsarikännit kotona, kun seuraa ei herunut. Helvetti. Ens viikonloppuna on kyllä pakko päästä nollaamaan tilanne.

Nyt töihin.

Tänään oli taas työpäivä pitkästä aikaa. Aamu alkoi kiireisesti kun melkein myöhästyin töistä kaadettuani kissanhiekkapussin keskelle lattiaa. Noh, ehdin kuin ehdinkin ajoissa töihin. Työpäivä meni ihan normaalisti, hymyiltiin paljon ja pakkailttiin hampurilaisia pusseihin :) Ranne vähän vihoitteli kun ei oikeen pitänyt työnteosta, käsi paisui työpäivän aikana kun pullataikina :o

Töiden jälkeen kävin pikapikaa kotona. Olin saanut ihkaensimmäisen postcrossing-kortin Virosta, oli kiva tunne. Siitä sitten kirmasin salille vähän urheilemaan. Kokeilin juoksumattoakin ja en lentänyt siitä sillä lailla tyylikkäästi taaksepäin kun kaikki plondit elokuvissa aina tekevät :D Seuraavaksi kaupan kautta kotiin.

Alkaa pikku hiljaa ärsyttämään tämä Suomen kevät. Ollaan jo huhtikuun puolella ja täällä tulee taivaan täydeltä lunta, vettä tai jotain muuta paskaa. Mutta ei auta valittaa, eiköhän se kesäkin sieltä vielä tule (toivottavasti).

Illan päätteeksi sitten luin vielä hiukan pääsykokeisiin, ja nyt voin rehellisesti sanoa että viimeisistä 10 sivusta en ymmärtänyt sanaakaan. Pitäisi varmaan avata kiltisti sivistyssanakirja ja alkaa etsiä niitä vieraita termejä että ymmärtäisikin jotain... Ehkä huomenna.

No niin. Heräsin aamulla (puolelta päivin :D)siihen kun aurinko pilkisteli sälekaihdinten takaa. Mahtava päivä aloittaa pääsykokeisiin lukeminen. Asetuin mukavasti nojatuoliin ja otin kirjan käteen. Lukeminen tuntui mahdottomalta, kirja oli täynnä vieraita termejä, asioita, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Olisi ollut aivan sama vaikka olisin ottanut käteeni venäjänkielisen kirjan. No, pidemmälle luettuani aloin jo jopa ymmärtää joitakin asioita ja lukeminen alkoi tuntua mukavalta. Oli hyvä olo kun sain kahden tunnin rupeaman päätökseen. Tiedä siitä sitten paljonko jäi päähän, toivottavasti edes jotain.

Uskaltauduin pitkästä aikaa pyykkituvalle. Olin kartellut sitä siitä asti kun jouduin soittamaan talonmiehen (talonmies osoittautui myöhemmin itseni ikäiseksi nuoreksi, hemmetin hyvännäköiseksi pojaksi) puolenyön aikaan avaamaan pesukoneen luukun kun kone päätti mennä rikki. Noh, menin pyykkitupaan ja hiukan varuillani laitoin pyykit koneeseen. Kaikki ainakin vaikutti olevan ok. Kun puolen tunnin päästä palasin paikalle sain kuin sainkin pyykit ulos koneesta. Tämä se kai on sitä arjen dramatiikkaa :)

Illemmalla lähdin vielä juoksentelemaan pitkin syvärauman katuja. Keräsin paljon huvittuneita katseita ohiajavilta ihmisiltä. Johtuiko se sitten välillä "hieman" värikkäästä pukeutumisestani vai juoksutyylistäni, sitä en tiedä.

Nyt on kuitenkin aika mennä nukkumaan, aamulla täytyy jaksaa hymyillä ja olla "Iloisen palvelun ammattilainen". Yeah, right.