Useasti sitä miettii, mistä tietää että on oikeasti ihastunut johonkin ihmiseen (olen varma, etten ole yksin tämän asian kanssa!) Asia on viime aikoina pyörinyt tavallista useammin mielessäni, kiitos syvällisten keskusteluiden, joita olen käynyt ystäväni kanssa. Tässä vähän mietteitäni asiasta.
Ihastuminen on sitä, kun tapaat hänet ensi kerran, etkä voi unohtaa hänen kasvojaan. Oli se sitten humalassa bileissä, koulussa tai missä vain. Ihastuminen on sitä, kun alat jo tuntematta häntä kunnolla suunnittelemaan, kuinka käytte pitkillä kuutamokävelyillä käsii kädessä. Ihastuminen on sitä, kun hakeudut tarkoituksella takaisin paikkaan, jossa näit hänet ensimmäisen kerran, oli se sitten vaikka autojen varaosaliike, jossa hän ei välttämättä ihan heti uudestaan vieraile.
Ihastuminen on sitä, kun pyytäessäsi häntä ensitreffeille, kätesi hikoilevat ja tärisevät ja punastelet kilpaa naapurin juopon kanssa. Ihastuminen on sitä, kun tapaamisellanne selität koko ajan hermostuneena jotain ihan kummallista vain pitääksesi keskustelua yllä. Ihastuminen on sitä, kun hän ensi kertaa ottaa sinua kädestä kiinni ja tunnet että jalat katoavat altasi.
Ihastuminen on sitä, kun ollessasi hänen kanssaan lähekkäin tai jopa ajatellessasi häntä, mahassasi tuntuu olevan satamiljoonaa perhosta (itse rakastan tätä tunnetta, silloin tiedän oikeasti olevani ihmisen kanssa, josta todella pidän).