IRC-Galleria

яonja: oot ihan gaga ku saat miehet tekee mitä haluut!

heräsin seittämältä,
kävelin 4km,
jotta voisin jumia aamun lahdessa. :D
kaheliko?

ei voi muuta sanoa ku VV. :DD

pullatytön leipominen:

taikinan teko ja vaivaus.
kohotus.
paisto.

toisin sanoen:
pano.
odotusaika.
synnytys.

(by mirrejaronja)

KUMMIPOIKA SYNTYI TANAAN! <3

nyyh, pitais ruveta pakkaa pois lahtoo varten. :<
en taho, mut tahon toisaalta.<3

en oo muuten ku kaks kertaa kavelly sillee et oon loytanu itteni jostain oudosta paikasta. :D

01. Kun tyttö kävelee pois luotasi vihaisena

-> seuraa häntä


02. Kun tyttö tuijottaa suutasi

-> suutele häntä


03. Kun tyttö tönäisee tai lyö sinua

-> halaa tiukasti, äläkä päästä irti


04. Kun tyttö alkaa kirota sinua

-> suutele ja kerro rakastavasi häntä


05. Kun tyttö on hiljainen

-> kysy häneltä, mikä on hätänä


06. Kun tyttö ei ole huomaavinaan sinua

-> anna hänelle huomiota


07. Kun tyttö lähtee luotasi

-> vedä hänet takaisin viereesi


08. Kun näet tytön pahimmillaan

-> kerro hänelle, että hän on kaunis


09. Kun näet tytön alkavan itkemään

-> pidä häntä vain sylissäsi ja älä sano sanaakaan


10. Kun näet tytön kävelevän

-> hiivi hänen taaksena ja halaa tiukasti takaapäin


11. Kun tyttö on peloissaan

-> suojele häntä


12. Kun tyttö nojaa päänsä olkapäitäsi vasten

-> nosta hänen päänsä ja suutele häntä


13. Kun tyttö on ottanut lempipaitasi

-> anna hänen pitää se ja pidä sitä itse öisin


14. Kun tyttö kiusoittelee sinulle

-> kiusaa takaisin ja laita hänet nauramaan


15. Kun tyttö ei vastaa puheluihisi pitkiin aikoihin

-> vakuuttele hänelle, että kaikki on kunnossa


16. Kun tyttö katsoo sinua epäillen

-> seiso suorassa


17. Kun tyttö sanoo rakastavansa sinua

-> hän todella rakastaa sinua, enemmän kuin voit uskoakaan


18. Kun tyttö tarttuu kiinni käteesi

-> pidä siitä kiinni ja leiki hänen sormillaan


19. Kun tyttö tönäisee sinua

-> tönäise takaisin ja laita hänet nauramaan


20. Kun tyttö kertoo sinulle salaisuuden

-> pidä asia omana tietonasi


21. Kun tyttö katsoo suoraan silmiisi

-> älä käännä katsettasi, ennen kuin hän kääntää omansa


22. Kun tyttö kaipaa sinua

-> häneen sattuu


23. Kun särjet tytön sydämen

-> tuska ei koskaan katoa


24. Kun tyttö sanoo sen olevan ohi

-> hän haluaa sinun olevan edelleen omansa


25. Kun tyttö laittaa tämän eteenpäin

-> hän haluaa sinun lukevan tämän


26. Kun olette puhelimessa ja hän ei sano sanaakaan, älä silti lopeta puhelua


27. Kun hän on vihainen, halaa lujaa äläkä päästä irti


28. Kun hän sanoon olevansa ok, älä usko, vaan puhu hänen kanssaan


29. Koska 10 vuotta myöhemmin hän muistaa sinut...

30. Soita hänelle keskiyöllä hänen syntymäpäivänään kertoaksesi, että rakastat häntä


31. Soita hänelle juuri ennen kuin nukahdat ja heti kun olet herännyt


32. Kohtele häntä, kuin hän olisi ainoa, mikä merkitsee sinulle jotakin


33. Kiusoittele häntä ja anna hänen kiusoitella takaisin


34. Valvo hänen kanssaan koko yö, kun hän on sairas


35. Katso hänen kanssaan hänen lempielokuvaansa tai lempiohjelmaansa, vaikka pitäisit sitä typeränä


36. Anna hänelle maailmasi


37. Anna hänen pitää vaatteitasi


38. Kun hän on tylsistynyt tai surullinen, vietä aikaasi hänen kanssaan


39. Tee hänelle selväksi, että hän on tärkeä


40. Suutele häntä kaatosateella


41. Kun hän tulee luoksesi itkien, sano ensimmäisenä:

"Kenelle annan turpii, kulta?"


42. Soita hänelle


43. Suutele häntä


44. Kerro hänelle, että rakastat häntä


45. Tekstaa hänelle

Kolme pientä sanaa..

Sanat ovat merkillisiä. Sana voi olla veitsi tai höyhen. Sanalla voi tappaa, ja sanalla voi hyväillä, jopa pelastaa hengen. Puhuminen ja kirjoittaminen ovat siis tekoja tekojen joukossa. Vanha hokema, joka asettaa puhumisen ja tekemisen vastakkain, on siis paitsi tyhjä myös typerä. Ellei sillä viitata valheisiin ja löysiin lupauksiin, jotka syntyvät siitä, ettei ihminen kunnioita sanoja, ole niiden mittainen.
Olen tällä maanpäällisellä matkallani toistuvasti pannut merkille, että on olemassa kolme pientä sanaa, joiden ääneen lausuminen tuottaa erityistä tuskaa. Ainakin meille suomalaisille.
Ensimmäinen niistä on anteeksi. Jokainen on erehtyväinen, ja tekee joko tietoisesti ja tietämättään tekoja, jotka loukkaavat tai haavoittavat toista. Onneksi sanojen varastosta löytyy kuitenkin lääke tällaisiin tilanteisiin. Mutta miksi on niin vaikea sanoa ääneen: anteeksi? Siksikö että tuntuu nöyryyttävältä tunnustaa olevansa väärässä? Vai siksikö, että anteeksi pyytäminen tuntuu matelemiselta, ja tuo mieleen piian tai rengin, jonka oli seistävä herrasväen edessä lakki kourassa ja pää kiltisti painuksissa? On paljon helpompaa purra hampaat yhteen kuin päästää anteeksipyyntö yli huulten. Ulkomaisille ystävilleni olen joutunut selostamaan, että suomalaisen anteeksipyynnön arkinen muunnelma on oho -murahdus, joka pääsee suusta silloin kun tallataan toisen varpaille tai törmätään kadulla. Kyse ei siis ole vihaisesta eläimen murinasta, vaan ystävällisestä anteeksianelusta.
Anteeksi on niin problemaattinen sana, että moni elää mieluummin vaikka koko ikänsä vihassa kuin sortuu käyttämään sitä. Ei ihme että mykkäkoulu on Suomen ylivoimaisesti suurin koulu.
Toinen pieni, mutta ongelmallinen sana on kiitos. Jokainen, joka on nähnyt kuinka tuolla sanalla saa kanssaihmisen otsarypyt siliämään ja silmät säihkymään, ymmärtää, että kyse on taikasanasta. Suurin osa meistä elää jatkuvassa kiitoksen nälässä niin kodeissa, kaduilla kuin työpaikoillakin. Jos meidät palkitaan kiitoksella, olemme valmiit tekemään toisen puolesta melkein mitä vain. Mutta kollektiivisesti me käyttäydymme kuin kiitosten määrä olisi rajallinen, eikä niitä olisi varaa käyttää kuin erikoistapauksissa. Minulle kuuluu-maailmassa kiittäminenkin on turhaa nöyristelyä. Miksi kiittää sellaisesta, joka on luokiteltavissa itsestäänselvyydeksi: ruuasta, lämmöstä, olemassaolosta? Elämälle kiitos. Miten niin? En minä pyytänyt tänne tulla.
Kolmas pieni vaikea sana on rakas. Sitäkin suu hylkii. Vaikka tekisi kuinka mieli antaa sen harja hulmuten laukata sydämen pohjasta kieltä pitkin ilmoille, tuntuu turvallisemmalta nielaista se.
Kun sanoo ääneen rakas, sitoutuu samalla toteuttamaan sen sisällön, siis rakastamaan, eikä mikään sitoutuminen velvoita enempään. Se on pelottava sana: kun sen on sanonut, sitä ei voi perua, ottaa takaisin, vaientaa. Joko rakastaa, tai pettää rakkauden, ja samalla itsensä. Mutta on olemassa rasia, johon ei ole muuta avainta kuin tuo pieni sana. Ellei sitä uskalla sanoa ääneen, monta kertaa, ei koskaan saa tietää mikä rasian sisällä uinuu.
Ettäkö maailman muuttaminen muka on vaikeaa? Ei se ole. Ei siihen tarvita kuin kolme pientä sanaa. Ja ymmärrys ja rohkeus lausua ne joka päivä ääneen.

~Tommy Tabermann