...tunnen olevani kuin laululintu , jolta on kovakouraisesti revitty siivet ja joka pyristelee täydellisessä pimeydessä ahtaan häkkinsä ristikoita vasten. "Haluan ulos, haluan hengittää raikasta ilmaa ja haluan nauraa!" sisimpäni huutaa. En edes vastaa enää, heittäydyn vuoteelleni ja nukun lyhentääkseni siten aikaa, karkottaakseni hiljaisuuden ja kauhean pelon, sillä tappaa nii tä ei voi..
...Lupaan hänelle, että pysyn lujana kaikesta huolimatta, raivaan oman tieni ja nielen kyyneleeni. Haluaisin vain niin mielelläni nähdä jo tuloksia, tai edes yhden ainoan kerran saada rohkaisua ihmiseltä, joka rakastaa minua...
- Anne Frankin päiväkirja
<3<3<3