koitan antaa kaikkeni etten kanna
kaunaa liian kauaa ku se ei vaan kannata
Mut joskus herraties mis on mun vahva
itsekuri ku en itseeni kuriin saa ja
päästän suusta mitä ikinä sattuu
ja kylhän sen tietää et ne sanatkin sattuu
Miks noin pitikään sattuu, mietin sit jälkeen päin
Kun vaikkei niit ehkä näy niin taas monta jälkee jäi