Nyt sekin on todistettu. Nimittäin Jämsässäkin VOI eksyä. Oltiin Hartusvuoren laavulla, kuten jokaisen teinin vappuna pitääkin. Tsadaam pururadan valot sammu ja totesin, että me ei löydetä takas autolle ikinä. "Kyllä me löydetään, helposti !" Vaan, kun koitti paluumatkan aika, onnistuttiin lähteen käveleen johonkin niin vitun väärään suuntaan, kun ikinä pystyy. Hokka koitti kolmen promillen humalassa selvittää ilmansuuntia tähyilemällä kännykän valolla puita (?) ja Vallu tyyty tiiraileen keskustan valoja, jotka oli kaikkialla. Mulla nous savu päästä siihen malliin, että palokunta ois voinu saapua hetkenä minä hyvänsä. Puolen tunnin patikoinnin ja kurassa rämpimisen jälkeen päätettiin vaan kieriä joku kivikkoinen rinne alas rivareiden pihaan, jotta tajuttais yhtään, että missä me ollaan. Päästiin sinne, kateltiin tovi ympärille ja sit: "Voi vittu me ollaan melkein aluesairaalan pihassa." Siitäpä sitten ilosena käveltiin pari kilometriä takas Hartusvuoreen, missä auto oli. Ja jätkät hei, lupasitte sen patikkareissun aikana, että mun ei tarvi enää ikinä lähtee mihinkää tommosee mestaa, jos mua ei huvita ja varsinkaa jäädä viipymään sinne.
Belvinki täti vaan kettuili meille, että ootteko koskaan kuullu semmosesta jutusta ku partio. Ehe ehe. Kirjotti se meidän pizzalaatikoihin lyijykynällä, että hyvää vappua ja piirteli jotain tikku-ukoilta näyttäviä ilmapalloja.
Päädyttiin muutaman mutkan kautta meille syömään pizzoja eli serpentiiniä. Noi söi yhteensä joku kolme metriä serpparia tässä aamuyön viisaina hetkinä.
"Kalastin tuolta hauelta pari kivee kerran." Jaa jaa. Myös ranta paistoi aurinkoon. Puoliakaan illan pälleistä jutuista en muista, mutta mulla on monta JORMAA sängyn vierellä. GLADA VAPPEN JA HYVÄÄ YÖTÄ. Aurinkoki paistaa jo melkein.