Nyt ennen ku mä lähden mökille mun on pakko kirjoittaa tänne pari asiaa...
Ensiksi oikeest ihmiset tehkää just sitä mikä teistä tuntuu tärkeältä tai minkä te tahdotte tehdä..unelmoikaa ja vaikka unelmien toteuttaminen on välillä tosi vaikeaa yrittäkää myös toteuttaa sillä jokainen ihminen ansaitsee unelmat ja niiden toteuttamisen...
Itse olen ollut pitkän aikaa todella ujo mutta tahdoin päättää että nyt tai ei koskaan mä yritän luopua siitä..se ei ole ollut helppoa mutta ainakin olen saanut tosi tosi ihania ystäviä tänä vuonna...itse en uskonut myöskään että voisin näytellä mutta Aino pyysi minua teatteriin ja kappas minä päädyin jopa lavalle...
Nyt olen myös kaksi vuotta katunut etten mennyt isoseksi mutta nyt eilen olin nuortenillassa ja kappas päätin yhden tytön kanssa että me menemme tänä vuonna..se on tosi tärkeä juttu minulle... Sain myös nostettua koulunumeroita niinkuin tahtosin vaikka keväällä näyttikin vaikealta joten joudun peruumaan pyöräilyretken, mutta onneksi Tuuli oli todella ihana ja ymmärsi ja Norakin meni puolestani...Todellakin stressasin koulutöistä viime vuonna paljon mutta perheen ja ystävien avulla saavutin sen mihin tähtäsin...kiitos niille kaikille jotka auttoivat...Tosin viime kouluvuoden jälkeen tein virheitäkin ja suurin oli kevät puoliskolla...(uudet ystävistäni jotkut tietävätkin siitä koska se kohdistus heihin mistä olen vieläkin vaikka sain heiltä tosi ihanilta ihmisiltä anteeksi pahoillani....tosi pahoillani..)
Ystävät ja perhe ovat olleet minulle kaikki kaikessa ja kiitos heille että pystyin siihen mihin kauan pyrkisin...eli koittakaa ihmiset hyvät unelmoida ja tehkää unelmista totta vaikka läheistenne kanssa..kukaan ei yksin pysty saamaan luultavasti ainakaan kaikkia unelmia toteen...
Minä olen valmis auttamaan kaikkia ystäviäni ja perhettäni saamaan unelmat täytettyä...mutta tänään kuin miettisin asioita en pysty sanomaan aina ehkä oikeita sanoja mikä helpottaisi tai auttamaan muita heille sopivalla tavalla mutta ainakin olen valmis yrittää auttaa...kun olen nyt lohduttanutkin joitain tiedän etten ole löytänyt sopivia sanoja...tavallaan tekisi mieli pyytää siitä anteeksi mutta tavallaan sellaista mikä itse on ei tarvitse pyytää anteeksi...yritän kehittää sanojen löytämisessä itseäni ja ehkä siitä tulee seuraava tavoitteeni...
Myöskin muistakaa ihmiset auttaa niitä jotka kärsii...ja koittakaa elää niin ettette pidä ketä on ylempänä kuin sinä ja ketä alempana..sillä aina on niitä jotka on parempia jossain kuin sinä mutta taas niitä huonompia...älkaa siis vaipuko syvyyksiin vaan koittakaa arvostaa itseänne...se ei ole helppoa sen minä tiedän...mutta minusta ei kannata myöskään päättää ystäviä arvostuksen tai ulkonäön perusteella..myös on tyhmää ajatella edes yläasteella toi on suosittu toi taas ei, SILLÄ KAIKKI ERILAISIA MUTTA SAMANARVOISIA..
Rakastan oppia elämästä uusia asioita ja nyt lähden miettimään niitä taas mökille...ehkä jotain tuon sieltä päiväkirjaanikin tullessani...