Ei ole minun kirjoittamani, mutta mielestäni todella hyvä kirjoitus, niin koppasin sen nyt tähän :)
Kestovaippavastaisten kommenttien huvittavimpia ja/tai tyypillisimpiä oletuksia (harhaluuloja):
1. Kertakäyttövaipassa oleva uloste katoaa taianomaisesti päädyttyään roskikseen - keston pesuveden ympäristökuormituksesta sen sijaan huolehditaan.
-->Tosiasiassa kertakäyttövaipassa mädäntyvä uloste muodostaa kasvihuonekaasuja ja itse vaipan maatuminen voi kaatopaikkaympäristössä kestää jopa satoja vuosia, mutta tästä kemikaali-ulostesekoitteesta, sen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä tai imeytymisestä maaperään kunnon kertistelijä ei huolehdi.
2. Pyykinpesu vie niin paljon aikaa, että normaalielämä kärsii, äiti väsyy, lapset eivät saa huomiota jne. - kertakäyttövaippojen kantaminen kaupasta kotiin, kotoa roskikseen jne. taas on täysin vaivatonta.
-->Tosiasiassa vaippapyykin pesu on keskivertopyykinpesua vaivattomampaa, koska pyykki on "tasalaatuista", helppoa ripustaa ja huolella valitut vaipat ovat myös nopeasti kuivuvia. Yhden lapsen vaippoja pestään yleensä koneellinen per 1-3 vuorokautta ja ajankäytöksi voi laskea vaikkapa 10 minuuttia per päivä. tuskin siitä lapset tai normaalielämä vielä kärsii...
3. Kestovaipan peseminen kotikoneella tavallisilla pesuaineilla rasittaa niin paljon ympäristöä, että se peittoaa kertakäyttövaipan valmistusprosessissa käytetyt kemikaalit, hukatut raaka-aineet, käytetyn VEDEN jne.
-->Tosiasiassa kestovaipan valmistus- ja pesuprosessi saastuttaa varsin vähän, vaikka vertailtaisiin YHTÄ kestoa vastaan YKSI kertis - kun otetaan huomioon kuinka monta käyttökertaa kestovaipalle tulee ja otetaan järki käteen pyykinpesuargumentin kanssa (hei haloo, jos se saastuttaisi niin hirveästi, niin miksi ihmeessä käytämme kesto- eikä kertakäyttövaatteita?!), niin ympäristövaikutukset puoltavat yksiselitteisesti kestovaippojen käyttöä.
-4. Kertakäyttövaipat kuluttavat merkittävästi vähemmän vettä ja sähköä kuin kestot.
-->Tosiasiassa jokaisen kertiksen valmistukseen kuluu tehtaalla monen muun raaka-aineen ohessa myös VETTÄ ja SÄHKÖÄ, ja kun kertakäyttövaipan voi todellakin käyttää vain kerran, niin kyllä sitä vettä ja sähköä niiden kanssa kuluu, vaikka se kuluukin tehtaalla eikä kotona.
.
5. Kertakäyttövaippajätteellä ei ole merkitystä, kun muuta jätettä on niin paljon.
-->Tosiasiassa kertakäyttövaipat ovat kaatopaikkojen SUURIN YKSITTÄINEN JÄTELAJI ja jos vaikkapa kaikki intialaiset päättäisivät yhtäkkiä käyttää kertiksiä, maailma hukkuisi muutamassa vuodessa vaippajätevuoreen.
6. Kertakäyttövaipoilla ei ole niin väliä, kun perheet voi tehdä paljon isompiakin ekotekoja, esimerkiksi raahata kertispaketit kaupasta polkupyörällä auton sijaan.
-->Tosiasiassa kestovaipat valitsee keskimääräistä useammin perhe, joka tekee muutenkin tavallista enemmän ekotekoja - kertakäyttövaipat taas ovat usein muutenkin vähemmän ekotekoja tekevät perheen valinta. On yksinkertaisesti tyhmää argumentoida, että kestojen "sijaan" voi tehdä muita ekotekoja, todellisuudessa ekotekoja voi tehdä toistensa LISÄKSI, eivät ne sulje toisiaan pois!
7. Pesuainejäämät jne. aiheuttavat vaippaihottumaa kestoperheissä - kertakäyttövaipan aiheuttama ihottuma on vain ikävää sattumaa eivätkä johdu vaippojen kemikaaleista ja valkaisuainejäämistä jne.
-->Tosiasiassa pesuainejäämät ovat oikein pestessä (oikeanlainen pesuaine oikealla annostuksella) erittäin vähäisiä, kertakäyttöisissä vaipoissa taas on kemikaaleja (sekä jäämiä että itsessään: esim. natriumpolyakrylaattia, jonka mm. epäillään aiheuttavan astmaa).
8. Huvittavia, joskin kertismainosmiesten tehokkaasti lanseeraamia, ovat myös kuvitelmat siitä, että lapsen pitäisi osata suurinpiirtein piirtää, puhua, juosta ja pomppia tasajalkaa ennen kuin kykenee hallitsemaan virtsaputken sulkijalihaksen toimintaa - tätä harhaluuloa kannattaa pitää yllä, sillä vaippaiän kaksin- jopa kolminkertaistaminen lisää kivasti tuotteen myyntiä.
-->Tosiasiassa ko. lihas ei eroa merkittävästi muista tahdonalaisista lihaksista vaan lapsi oppii sen hallinnan nopeasti, kunhan tunnistaa lihaksen olemassaolon ja tarkoituksen (siis kokee kokemuksia ei-pintakuivasta pissaamisesta). "Ongelma" on siinä, että pienen lapsen kuivuus on vuorovaikutteista, vuoden vanha ei käy itsenäisesti potalla, vaan äidin on oltava valmis keskeyttämään tekemisensä lasta pissattaakseen ja kommunikoimaan esikielellisen lapsen kanssa enemmän kuin mihin nykyvanhemmat ovat tottuneet.
9. Kestovaippailijat eivät oikeasti ole huolissaan ympäristöstä tai lastensa hyvinvoinnista vaan haluavat käyttää vaippoja vain siksi, että saisivat kertismutsit tuntemaan turhaa alemmuutta ja syyllisyyttä ja tuntisivat itsensä paremmiksi ihmisiksi suhteessa muihin.
-->Tosiasiassa monet kestoilijat jopa piilottelevat valintaansa, jotteivät joutuisi "kertismutsien hampaisiin".
10. Kertiksethän biohajoaa, kestothan ne ikuisia ovat.
-->Tosiasiassa biohajoaminen edellyttää muopäällysteen irrottamista muista kerroksista, en ole ikinä nähnyt yhdenkään äidin tekevän semmoista ekotekoa, että repii **skaisen vaipan palasiksi ja erottelee sen bio- ja sekajäteastioihin, sem sijaan käytetyt vaipat voidaan vielä kemikaaleista tulevan hajun takia yksittäispakata ylimääräiseen muovikerrokseen.
11. Kestot haisee, koti haisee pissalta ja kakkalta, kertikset tuoksuu hunajalta ja sitruunalta.
-->Tosiasia on, että kesto haisee vasta pyykkikorissa reilusti yli puoli vuorokautta märkänä muhittuaan, kertis taas haisee jo lapsen päällä välittömästi kastuttuaan - ja koko koti todellakin haisee kertakäyttövaipoilta, löyhkä tulee jo ovella vastaan: roskis haisee ja lapsi haisee - eikä koskaan tiedä katsomatta onko vaipassa pissa vai kakka.
12. Kertisvauva on aina kuiva, kestovauva lilluu pissassa.
-->Tosiasiassa useimmilla vanhemmilla (vaippatyypistä riippumatta) lienee tapana vaihtaa lapsen vaippa silloin, kun se on märkä. Lapset siis ovat pääasiassa kuivina joka tapauksessa. Kertis tosiaan imee, se imee jopa ihon sisäistä kosteutta sisältämiensä superabsorbenttien ansioista. Kesto taas imee sen, mitä lapsi pissaa - jotkut valitsevat pintakuivan, toiset taas luonnonmateriaalin. Märkä kertis taas on kostea siinä missä kestokin - kokeilepa vaan (jos ilkeät) painaa kättäsi märkää kertistä vasten: kostea se on, ei yhtään sen kuivemman tuntuinen kuin vaikkapa parit pisut imaissut pehmoinen puuvillaflanelli.