IRC-Galleria

Taas todelisuus kolahti ja kovaa kuten joka ilta kun yritän mennä nukkumaan. Se ihminen josta niin paljon välitän mutta jonka menetin palaa aina iltasin varsinkin mun pääkoppaani. Kaikki yhessä vietetyt hetket ja kaikki lupaukset... Taaskin olin menossa nukkumaan kunnes jälleen kerran tuli itku silmään. Päätin siis nousta ja vetää pari bissee josko se uni tulis vaikka paremmin... ehkä se pari ei auta mutta kyllähän sitä enemmänkin löytyy!

miksen voi vaan unohtaa!?

niin eli uusi vuosi alkaa onneksi... ehkä sillon saan aikaseks olla ilman miehiä!!! toivottavasti, sillä niistähän ei tunnetusti oo muutakun harmia ja murhetta!!! se ykskin ihanuus munapää onnistu loukkaamaan mua eilen todella pahasti. mutta saman selityksen taas sai : olin kännissä en muista mitään!!! sehän selittääkin... aina sama juttu sen ääliön kanssa... kai meiän suhdekkin oli vaan saman selityksen varassa... oli kännissä eikä muista mitään... ei voi ymmärtää noita kaksilahkeisia, ei sitten millään!!!!

hei taas... pian taas tuun avautumaan..

huomenna sitten taas seinäjoelle... tästäkin tulee taas varmaan yks niistä reissuista että palaan kyynel poskella kotiin! No ei kai ny sentää... yritän pitää maailman hauskinta ja olla niinkun mitään ei olis koskaan tapahtunukkaan.Pakko onnistua!!!
Jos sen yhen nään niin ei hyvä... mutta mitä nopeemmin sen nään niin sitä nopsemmin elämä taas jatkuu johonkin suuntaan!!!

Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin, niin mä lupaan että kaikki olis paremmin.. Eikä sun tarvii olla peloissasi enää, koska ilman sua mulla ei oo syytä elää <3

jätit mut... olisin halunnu sanoo sulle kuinka sua rakastan, haluiaisn että tiedät kuinka muhun sattuu, mutta mitä tuo kaikki hyödyttäisi. En mä sille mitään voi että sun tuntees mua kohtaan on kuollu jos niitä nyt koskaan on ollutkaan Silti en voi ymmärtää mikä muuttui!? kun viimeksi nähtiin kerroit kuinka paljon välität ja kun sanoin pelkääväni että menetän sut sä halasit mua ja sanoit että sitä mun on turha pelätä... luulin että kaikki oli hyvin ja sitten ilmotit ettet enää halua olla mun kanssani. Hyvin sä osasit näytellä loppuun asti! Vaikka väitit etti oo helppoo sullekkaan niin jotenkin musta tuntuu ettet ees jääny suremaan... et tiedä kuitenkaan kuinka tää muhun vaikutti... Luulin että vihdoin on mun vuoroni olla onnellinen ja vihdoin mulla on joku jota rakastaa ja joka rakastaa takas mutta kyllähän mä sen arvasin ettei mun onneni kauaa tuu kestää ja niinhän siinä kävikin, taas jouduin pettymään... olisin edes halunnu kuulla kunnon syyn mutta sitä ei tullut. Ajattelen sua vieläkin mutta ajan kanssa pääsen yli, tiedän sen! rakastan sua <3

taas yksi turhan kauhea päivä... omaa kultaa ihan hirvittävä ikävä eikä tietoo koska taas pääsen kultani luo, koulu uhkaa potkuilla ja ulkonakin on kylmä! kunpa voisin unohtaa kaiken ja käpertyä rakkaani kainaloon, sieltä ei mikään inhottavuus mua löytäis ja siellä olis hyvä olla!