Näin kulutan aikaa,
maatessani alla tämän taivaan,
josta pilvet tekevät harmaan,
sen tiedänkin varmaan takana
sinisten silmieni päätäni vaivaan.
Alla tämän taivaan,
kun kuluttelen aikaa.
kun kuluttelen aikaa.
Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin josko soittaisin jollekin,
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle,
kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan ja makaan selälläni,
minun kelloni raksuttaa, pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tämän perjantain, vietän yksin
tämän perjantain, tämän pitkän perjantain.
Takana sinisten silmieni tiedän värin taivaan,
sillä päätä vaivaan. Tiedän värin taivaan.
tiedän värin taivaan.
Päivä illaksi muuttuu, pelkään että kelloni puuttuu,
itsekseen ajan kulkuun suuttuu, lakkaa lyömästä,
sitten syömästä aikaa pois ei riitä että jätättää minut
perjantaihin, jättää loputtomaan perjantaihin.
jättää loputtomaan perjantaihin.
Ja mä poltan tupakan ja sitten toisen tupakan
ja sitten mietin josko soittaisin jollekin,
ei kukaan soita minulle, soittaisinko sinulle,
kun et kuitenkaan pääsisi tulemaan ja makaan selälläni,
minun kelloni raksuttaa, pikkuhiljaa naksuttaa.
Olen yksin tämän perjantain, vietän yksin
tämän perjantain, tämän pitkän perjantain.
Tiedän värin taivaan.
Tiedän värin taivaan