Ah kun on hyvä olla. Paitsi että värjäsin hiukset juuri ja niistä tuli osaltaan harmahtavat, mutta turha sitä on enää itkeä kun paskat on jo housuissa.
Tosiaan Farnhamin landemaisemat jäi taakse ja Lontoon esikaupunkielämä iski päälle. Alueena ihan mukava, mutta aika eksoottista jengiä täällä asuu. Noinniinku pääosin tummaa veijaria kävelee kaduilla vastaan. Toki joukossa suhisee myös white trash-tyyppistä veikkosta. On se vähän hassua kyllä kun tottunu kuumiin rokkipoikiin Namissa. Ehkä selviän viikottaisten Camdenretkien avulla.
Uusi perhe on tähän mennessä ainakin ihan huippu. Aiempiin kokemuksiin nojaten kuitenkin tutkistelen asioita vähän erillai ja oon varautunu pahimpaan kokoajan. So far so good. Nina, toi mami on aivan mieletön tyyppi. Vietetään sen kanssa tosi paljon aikaa yhdessä ja pystytään juttelemaan mistä tahansa. Which is brilliant. Isä Grant on lepposa miekkonen ja sen kanssa lähinnä heitetään vaan läppää. Muksu Rhett on perus 5v hulivili, että saa kyllä kuria pitää. Toisaalta se on tosi suloinen ja siltä lentää sellasia juttuja välillä että nauretaan sitä vedet silmissä Ninan kanssa.
Illalla Scandinavian party Zoo Barissa Centralissa. Toisaalta ei ees huvittais doksutella yhtään mutta eiköhän se tahto kasva iltaa kohden.
Ps.
Lotta Mäkinen
c/o Craythorne
19 The Grove
Palmers Green
London
N13 5LQ
UK
Kirjoittaa saa.
x