Kai se on vain uskottava, etten mie sinua enää tässä maailmassa näe. Kunpa olisin väärässä! Toivottavasti sie vielä jostakin ilmestyisit piristämään meät kaikki.
"Sininen varjo maahan lankeaa,
se saa minut hiljaa ajattelemaan.
Pakkaslumi pian maan tavoittaa,
se saa minut hiljaa kaipaamaan.
Illan tullen syttyy taivaalle tähti,
se, jonka luokse sinä lähdit.
Kuun hohde hangella,
se saa minut tuntemaan.
Tiedän, olet turvassa siellä.
Varjo häipyy, aurinko kultaa aamutaivaan.
Valo, sinä valona siellä jossakin.
Loista taivaalla ikuisesti, rakas Antti!"
kaivaten Elina