olin koko viikonlopun masentuneempi kuin olen ollut pariin kuukauteen. helpotti vahan, kun paasin kouluun turvaan. kuulostaa tyhmalle, mutta taalla on parempi olla ja edes joku, joka aina valilla osoittaa kiinnostuksen merkkeja.
haluaisin kosketuksen. ihan millaisen vaan, pelkan hipaisun olkapaalla tai jonkun silittamaan hiuksia. halaus olisi liikaa pyydetty. mulla on niin tyhja olo.
oon 49 % varmasti haluamassa kotiin ihan oikeasti. ma en tieda, paattaisinko.
ma oon vaan niin vitun itsepainen ja en ikina anna periksi, vaikka pitaisi.
jos uskallan, puran tan tunnin jalkeen kaiken mantsan-journalisminopettajalle. se on luotettavin tyyppi, jonka oon taalta loytanyt. ja ehdottomasti kivoin ikina.