Sä kävelet käsi kädessä mua vastaan,
juttelet kasvot sädehtien sen toisen mulkun kanssa.
Sä huomaat mun katseen, annat pienen nyökkäyksen,
mä vastaan samal tavalla, vaik oon ihan paskana.
Se pieni kuolema kun oma sydän särkyy, se tunne millon sisuskalut ylösalas kääntyy,
kun sattuu näin paljon on pakko olla elossa, ei haluu olla elossa, erossa.