Lipuu hiljaa huomiseen tämä minun lautta,
kyydissä luulen unta näin olevan elämäin,
Se lipuu hiljaa huomiseen erehdysten kautta,
Kuin Odysseys on retkillään öisillä hetkillään,
Ja kevään tullen tuuli saa taas multa suunnat sekoittaa
koska tiedän että kaikki edessäin on vain unelmaa..
Alla tähtien
keskellä tyhjyyden
vallassa synkkyyden
enää tahtoisi en,
tahtoisi en jatkaa,
jos vain sua voisin lohduttaa,
tätä synkkää matkaa
ymmärränhän minä että vituttaa..
Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan..