Tänään sain vihdoin hoidettua tyttökissa Pöksyn eläinlääkäriin leikattavaksi. Eli ei pentuja tulossa enää tähän talouteen. Hmph. On ne pennut kyllä aikas ihania!
Aamulla elimme jänniä aikoja, sillä eläinlääkärin aikaan oli enää puolituntia, eikä kissaa tietenkään näkynyt missään. Kantoboksiin oli jo pakattu suunnitelma B, eli talomme toinen hiirivahti Veksi. Varttia ennen ajanvarauksen alkua, tuttu kissanpää ilmestyi kuistin ikkunan taakse. Veksi siis sai kuin ihmeen kaupalla säilyttää vielä miehisyytensä hetken aikaa ja Pöksy reppana joutui leikkauspöydälle