Hän vääntää täysille radion ja antaa kyynelten tulla
Hänen sisällään sellainen suru on joka väisty ei valehtelulla.
Iso ikävä hetkeks hellittää kun silmät sulkee ja kuuntelee
Kuinka lauluissa kaikki selviää ja kaipuu kalpenee.
Ehkä huomenna itkee hän vähemmän ehkä heikkenee tuskan valta,
Mut vielä tänään sen radion hän antaa täysillä soittaa.
Hänen sisällään sellainen suru on jota millään ei muuten voi voittaa.