IRC-Galleria

En halua säälipisteitä, on vaan pakko huutaa jonnekin surua ja vitutusta!!!!!!!!!!!!!!!!!

Jos vanhat merkit pitävät lähellekään paikkansa, näillä näkymin vietän 25. syntymäpäiväni täysin yksin. No ok, en täysin yksin, onhan minulla kaunis lapseni seurana, mutta silleen aikuisten yksin. Ns. ystävät ei pääse, koska sunnuntaisin "kaikilla" on niin hirvee krapula ettei pysty liikkumaan, mä oon kotona jumissa vauvan kanssa ja muut ketkä "välittää" ei välitä tai on liian kiireisiä tai liian kaukana.

Itsekästäitsekästäitsekästä TIEDÄN!! Mutta jos 364 päivää vuodesta ajattelen ensin muita niin saisinko edes sinä yhtenä päivänä ajatella itseäni ja odottaa, että muutkin ottavat minut huomioon?!!!

Suhtaudun ehkä vähän liian tunteellisesti tiettyihin juhlapäiviin, mut näin on ollut aina ja ihmisten ketkä mut tuntee pitäis tietää se. Ja hei kaksviis!!!:)

Lähtisin pois jos voisin, käytännön kysymykset vaan ottaa vastaan, eli tietyt lääkäri ja neuvola-ajat pitävät minut tiiviisti täällä. Kaikki hommat on muutenkin kesken, enpä paljon kerkee olla koneella istumassa hoitamassa oikeita asioita kun lähes kaikki aika menee vauveliin. Ja sen vähän ajan minkä voisin käyttää oikein, käytän tähän surusteluun. Itseinhotus maximus.

Vattu ku vois riipasta kännit...