Satoi tänään, kaikki oli menossa pitämään hauskaa,minä suuntasin sinun luokse,saavuin paikallle missä olit. Istutin kukan ja laitoin pienen linnun siihen viereen,missä näkyi sinun tiedot,se oli kuva sinusta. Sytytin kynttilän ja painoin kuvan kukan sisälle,jossa oli meidän hääkuva ja päivämäärä 19.6.1992, kosketin kädellä hiekkaa silittäen sitä, toivoen että tuntisitpa sinä sen kosketuksen. Samalla lailla kun laitoin sormukset sinun mukaan,että vielä me tavataan. Anteeksi että en ole päässyt käymään,ottaa voimille,kuten nytkin. Yritän eteenpäin, mutta vaikeata sen sinun poismenon jälkeen on ollut. Anna anteeksi rakas,tiedän että se ei tuo sinua takas,mutta toivon että olosi on nyt helpompi. Mutta meitä muita se surettaa ja on kova ikävä. Kiitos viimeisestä matkasta jonka sain onneksi sinun kanssa tehdä, ja toivon että sait levon ilman tuskaa.