Kätkeäkseni kasvoni
Toinen veitsi käsissäni
Tahra, joka ei koskaan lähde lakanoista
Puhdista minut
Olen niin likainen, kulta
Sellaista likaa, mitä vesi ei koskaan puhdista vaatteista
Pidän kirjaa nimistä ja ne
Menevät vain niin pitkälle haudatakseni heidät
Niin pitkälle kaupungissa me menemme
Enkelten koskettama, joten joudun epäsuosioon
Tein sen kaiken jotta ehkä eläisin tämän joka päivä
Minä yritin, vielä yhden yön, vielä yhden yön
No minä nauran, itken, nauran
Minä yritin
No minä yritin
No minä yritin
Koska minä yritin
Mutta valehtelin
Ja me rakastamme jälleen ja me nauramme jälleen
Me yritämme jälleen ja me tanssimme jälleen
Ja se on parempi näin
Paljon parempi näin
En voi puhdistaa verta pois lakanoista sängyssäni
Ei koskaan enää, ja ei koskaan enää
He ampuivat kaksi laukausta takaraivoihimme
Ja olemme kaikki kuolleita nyt .