IRC-Galleria

Yay... Elämä on vaikeaa.

Aina välillä (itse asiassa joka päivä) toivoisi että ratsastamisessa olisi edes jotain helppoa. Loksahtaisipa joku asia kohdalleen että tajuaisi että "Hei, näinhän se kuuluu tehdä" ja sitten sen osaisi aina, tai ainakin pitkän aikaa.

Eilen mulla oli sellainen puolentunnin yksityistunti, ja sitä ennen olin tunnin jo kentällä Jessin kanssa katsomassa kun leiriläiset hyppäs pieniä esteitä. Hypättiin mekin vähän, huimia 40cm pystyjä :D Vähän mua pelotti. No ei vaan. Se meni ihan tasaisesti vaikka mulla oli koulusatuja ja nivelet suussa, ottaen huomioon että vielä talvella me oltais sinkouduttu niillä varusteilla Nato-ohjuksen lailla kohti tuntematonta.
No, sitten kun se puolentunnin yksityistunti viimein alkoi niin me mentiin kaikkee yksinkertaista, uraa pitkin ja kulmiin voltit, ravissa ja laukassa. Mun tavoite on päästä istumaan oikeelle, koska mä istun aina ihan vasemmalla, ja kaikki kaarteet ja asetukset on sen takia ihan päin... sanonko mitä.
Mutta ekaa kertaa vuoteen mä sain sen painon sinne oikealle! Yay \o/
Laukassa se oli vähän vaikeempaa, ja suoralla uralla en millään meinannut pysyä oikealla, mutta kyllä se sitten ihan hyvin meni. Loppu tunnista mentiin vielä ympyrällä ilman jalustimia, niin siinä sain vielä enemmän istuttua oikealle... musta kyllä tuntui jo että mä roikun ihan vaakatasossa sielä ponin kyljen kohdalla, mutta ehken nyt sentään x]

Tänään on perjantai. Jee! Tänään loppuu TET, pääsen vihdoinkin lomalle. Illalla on estetunti, toivottavasti saan hypätä yhtä isoja kuin tiistaina. Viime viikolla mulle tuli muuten hirveesti itsevarmuutta takaisin, ja se heijastui niin että tiistaina pääsin sen yhen 95 esteen yli. Eikä se oikeestaan tuntunut mitenkään ihmeelliseltä, vaikka olikin sarjassa, jotka on mulle aika pahoja, koska Mayon kanssa kaaduttiin sarjalla (mulle jäi pieni kammo, mutta jos sen yli pääsisi niin ^^). Mutta joo.

Tänään näen Emmin, Ronjan, Katrin, Noopon ja Marian... Kivaa n___n Heitä näkee aivan liian harvoin.
Huomenna me lähetään Heizy-sanin kanssa Ypäjälle. En ole ikinä ennen ollut katsomassa Finnderbyä. Sielä menee tyylikkäästi koko päivä. Aamulla pitää herätä kuudelta, ja illalla pääsen ehkä yhdeksän aikaan kotiin. Mutta ehkä se on sen arvoista x] Voin ehkä katsoa vähän mallia, jos itsekin joskus hamassa tulevaisuudessa sinne pääsisin... (toiveajattelua)

Ja muuten, se metrin kansallinen (=tavoitteeni tälle kaudelle) ei tunnu enään niin epärealistiselta :3

-Hirveen pitkä stoori, oli kiva kirjottaa x]-