Täällä oman pääni sisäl hajotessa oksettaa,
mut liian kaukan sillon vessa
Rajoi rikkoessa ei kuolemakaan mua ottanu
vaik mä yritin joskus tosiissaa, jäädä makaamaa
ei auttanu shotitkaa, mut kuunnelles porinaa
se rauhottaa ja helpottaa, ku saa jakaa omastaa
Ystäväni vaik nii vähän omistaa ja tietää
loppujen lopuks pystyyks must tietää mitää
paitsi sen mitä näkee, koittaen siit kiinni pitää
Ja vaik olis välil vaikeet, pitäis pitää huoli itestään
Vaik kuin itkettää, mikään ei tapahu itestään
Eikö oo itsestään selvää
Ja tulis kunnol selkään,
ei pitäis huomist pelkää
Just sillon pitäs jaksaa, ku on vitun herkkää