Jälleen jännittävä päivä takana, oujee. Vähän väsynyttä juttua taas, mutta ainakin naurua riitti :D:D
"Mitä? Mitäää?"
"Ei kun siun naamas on vaan sellanen, että sitä kun kattoo niin rupeaa väkisin hymyilyttämään. Oot vaan sen näkönen."
"Öö, kiitos...?"
"Hei Tapsa, käy kattoo tuota kiisseliä ja sano onko se eilistä", pyysi Karo nätisti.
"En mie tykkää kiisselistä! Enkä mie tiiä millasta se eilen oli kun en sitä syönyt", Tapsa sanoi.
"No siis kato että onko siinä pensasmarjoja", Karo jatkoi pyytelyään. Ilmeisesti uteliaana kiisselistä.
"...öö... pensasmarjoja? Mitä hittoa, pensasmarjakiisseliä?", Tapsa nauroi.
"No niin! Pensasmarjakiisseliä", Karo selitti.
"Käy nyt vaan kattoo sitä kiisseliä. Jos siinä on paljon pieniä marjoja, se on eilistä", Henna totesi. Utelias hänkin.
"Niin, sellaisia pieniä", Karo kuvaili.
"Sellaisia pahanmakuisia", Henna jatkoi kuvailua, "Kirpeitä."
"Mie käyn kahvin...", Tapsa.
"Kato sitä kiisseliä samalla!", Karo huudahti, "Mie halluun tietää, onko se yhtä hyvää kuin eilen!"
"Tai pahempaa", jatkoi Henna. Ja niin Tapsa viiletti olevinaan viattoman näköisenä kahvijonoon ja katseli kiisseliä suurin silmin. Seuraavaksi hän otti käyttöönsä kansainväliset käsimerkit, joita Karo ja Henna eivät ymmärtäneet.
"Siinä oli paljon erilaisia marjoja", selitti Tapsa palatessaan pöytään.
"Eli se on eilistä", Karo päätteli Hennan nyökkäillessä vieressä.
"Eli ei sitten syödä sitä", Henna huokaisi. Tapsa facepalmasi.
"Hyvä tytöt..."
"Mitä? Mitä myö nyt ollaan tehty?"
"Ei kun siis hyvä tytöt hyvästä työstä!"
"Ai."
"Miun silmistä vuotaa räkää ja perseestä verta..."
"Piirrä sellainen oksajuttu tuon otsikon alle. Joo, ja sitten siihen monta tuollasta oksaa mitä tuonne sivuille oot piirrelly. Sitten pari lehteä. Ei kun yks. Kakspas. Tai yks... Piirrä vaan kaks. Joo. Ja käpy."
*piirtää* "Noinko?"
"Joo! Ja sitten piirrä tuosta tuollainen muita pidempi oksa ja siihen ruusu. Sellainen hieno ruusu."
"Tuollainenko?" *osoittaa äskettäin piirtämäänsä kukkaa*
"Ei nyt noin rumaa... No, piirrä vaikka orava kuristumaan siihen oksaan."
"Joo, se on parempi kuin se ruusu."
"Öö, mitä? Oikeesti?"
:D Hahahah. Vitja mikä päivä. Team Norssi oli vauhdissa ja niin edelleen.
Sain myös esittää työntekijää kun seurailin pitkää sinistä johtoa paikasta toiseen hipellellen sitä tutkivasti. Surullista.