IRC-Galleria

Poliittinen järjestelmä

Alankomaat on perustuslaillinen kuningaskunta. Perustuslaki on vuodelta 1814, mihin on myöhemmin tehty useita muutoksia. Alankomaiden valtionpäämies tulee kuningashuoneesta, jonka edustajat kuuluvat Oranian prinssi Vilhelmistä (1533-1584) polveutuvaan Oranje-Nassaun hallitsijasukuun. Kuninkuus on periytyvä, ja vanhimmalla lapsella on etuoikeus kruunuun.



Alankomaat koostuu 12 maakunnasta, joita johtavat maakuntavaltuustot (Provinciale Staten). Valtuuston vaalit pidetään joka neljäs vuosi. Maakuntavaltuustosta valitaan jäsenet maakuntahallitukseen (Gedeputeerde Staten), jonka johdossa on hallituksen nimeämä kuningattaren komissaari (Comissaris van de Koningin). Maakuntavaltuustojen jäsenillä on myös valtakunnallisessa hallinnossa tärkeä tehtävä: he valitsevat parlamentin ylähuoneen (Eerste Kamer) jäsenet.



Alankomaissa on yhteensä 443 kuntaa, joiden johdossa on kunnanvaltuusto ja -hallitus sekä pormestari (burgemeester). Kunnassa asuvat asukkaat, mukaan lukien viisi vuotta laillisesti asuneet ulkomaalaiset, valitsevat valtuuston jäsenet joka neljäs vuosi. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen. Pormestarin nimittää kerrallaan kuudeksi vuodeksi maan hallitus. Pormestari johtaa neuvoston ja hallituksen työskentelyä.
Valtionpäämies

Alankomaiden valtionpäämies on kuningatar: Hänen Majesteettinsa Kuningatar Beatrix (koko nimi: Beatrix Wilhelmina Armgard), Alankomaiden kuningatar, Oranje-Nassaun prinsessa, Lippe-Biesterfeldin prinsessa.



Kuningatar Beatrix astui virkaan 30. huhtikuuta 1980. Kuningattarella on lähinnä vain edustustehtäviä, mutta hän ei ole täysin vailla poliittista valtaa. Kuningatar pitää vuosittain lukuisia julkisia puheita ja hän avaa joka vuosi syyskuun kolmantena tiistaina (Prinsjesdag) uuden hallituskauden. Hän lukee tuolloin valtaistuinpuheen (Troonrede), joka sisältää hallituksen suunnitelmat tulevalle kaudelle.



Kuningattarella on myös tärkeä osa uutta hallitusta muodostettaessa. Vaalien tai hallituksen hajoamisen jälkeen hän antaa sopivaksi katsotulle henkilölle ensiksi tiedustella erilaisia yhdistelmämahdollisuuksia ja sen jälkeen hallituksenmuodostamistehtävän.



Kuningatar tapaa säännöllisesti myös pääministeriä, muita ministereitä ja valtiosihteeriä sekä talous- ja kulttuurielämän vaikuttajia.
Parlamentti

Alankomaiden parlamentti (kutsutaan myös Staten-Generaal) on kaksikamarinen: ylähuoneessa (Eerste Kamer) on 75 jäsentä ja alahuoneessa (Tweede Kamer) 150 jäsentä. Molempia kamareita johtaa puhemies. Parlamentin keskeisimpinä tehtävinä ovat lainsäädäntö sekä hallituksen toimien valvonta.



Kahdentoista eri maakuntavaltuustojen jäsenet valitsevat parlamentin ylähuoneen jäsenet neljän vuoden välein. Alahuone valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla myös joka neljäs vuosi. Alahuoneen vaaleissa Alankomaat muodostaa yhden vaalipiirin. Kaikissa vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Äänioikeus on 18 vuotta täyttäneillä kansalaisilla.



Äänestysaktiivisuus vuoden 2006 parlamenttivaaleissa oli 80,4 prosenttia. 1990- ja 2000-luvuilla äänestysprosentti on normaalisti ollut 75–80 prosentin välillä (Alankomaiden tilastokeskus 2007). Naisten osuus parlamentin jäsenistä on 36,7 prosenttia.



Alankomaiden parlamentissa esiintyy joitakin dualistisia piirteitä: hallituksen ministereiden tulee erota parlamentista heti nimittämisensä jälkeen eikä parlamentilla ole muodollista roolia hallituksen virkaan nimittämisessä. Pääosin Alankomaissa on kuitenkin nähtävissä parlamentaarinen systeemi.
Viimeisten vaalien tulokset paikkojen mukaan




Alahuone Ylähuone




v. 2003


v. 2006


v. 2003


v. 2007

CDA


44


41


23


21

LPF


8


0


1


-

VVD


28


22


15


14

PvdA


42


33


19


14

D66


6


3


3


2

GL


8


7


5


4

SGP


2


2


2


2

CU


3


6


2


4

SP


9


25


4


12

PvV


0


9


-


-

PvdD


0


2


-


1

Muut


-


0


1


1

Yht.


150


150


75


75



Lyhenteet:
CDA = Christen Democratisch Appel (krist.dem.)
LPF = Lijst Pim Fortuyn (oik.populistinen Pim Fortuynin lista, v. 2006 nimellä Lijst 5 Fortuyn)
D66 = Democraten 66 (vas.lib.)
GL = Gereformeerd Politiek Verbond (oik.protest.)
PvdA = Partij van de Arbeid (sos.dem.)
SGP = Staatkundig Gereformeerde Partij (ääriprotest.)
SP = Socialistische Partij (sos.)
VVD = Volkspartij voor Vrijheid en Democratie (oik.lib.)
CU = Christen Unie (kristillinen liitto)
PvV = Partij voor Vrijheid (oik.populistinen)
PvdD = Partij voor de Dieren (eläinten puolue)
Parlamentin ulkopuolisia eturyhmiä

Alankomaiden yhteiskunta on perinteisesti ollut organisoitunut uskonnollisten ja ideologisten linjojen mukaan. Niin sanottu pilarijärjestelmä on kategorisoinut ammattiyhdistykset, koulut, puolueet sekä järjestötoimen neljään ryhmittämään: katoliseen, protestanttiseen, sosialistiseen sekä liberaaliin. Eri ideologisista ja uskonnollisista vakaumuksista syntyi useita poliittisia ja sosiaalisia järjestöjä ajaen periaatteessa samaa asiaa, mutta erilaisista katsontakannoista lähtien. Vaikka pilarijärjestelmä on osaltaan murtunut 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa, näkyy vaikutus edelleen eri lehdistöjen, koulujen ja erilaisten yhdistysten kirjona. Pilarijärjestelmän murtumisen myötä yhteistyö eri järjestöjen välillä on lisääntynyt ja osittain erilaiset ryhmät ovat myös yhdistyneet.



Erilaisia etujärjestöjä Alankomaissa:



* Työntekijäjärjestöt - Federatie Nederlandse Vakbewegin (FNV), Christelijk Nationaal Vakverbond in Nederland (CNV) , AbvaKabo (virkamiehet)
* Työnantaja- ja teollisuusjärjestöt - VNO-NCW (Verbond van Nederlandse Ondernemingen ja Nederlands Christelijk Werkgeversverbond)
* Maatalousalan järjestö - Federatie van Land- en Tuinbouworganisaties
* Uskonnollistaustaisia järjestöjä - esim. erilaiset urheilu- tai musiikkijärjestöt



* Tietoa Alankomaiden parlamentista (http://www.parlament.nl)


Hallitus

Pääministeri Jan Peter Balkenenden (kristillisdemokraatit, CDA) neljäs hallitus vannoi virkavalansa 22. helmikuuta 2007. Hallitusneuvottelut kestivät 91 päivää. Keskusta-vasemmistolaisella hallituksella (CDA, sosialidemokraatit PvdA ja kristillinen liitto CU) on 80 paikkaa 150:sta parlamentin alahuoneessa. Hallituksen toimikausi on 4 vuotta.



Alankomaiden poliittinen järjestelmä rakentuu koalitiohallituksille. Vaalitulokset mahdollistavat yleensä useita eri hallitusvaihtoehtoja, minkä vuoksi hallituksen muodostaminen on usein monivaiheinen ja aikavievä prosessi (toisen maailmansodan jälkeen hallituksen muodostaminen on vienyt keskimäärin 83 päivää). Kuningattarella on rooli hallituksen muodostamisessa, sillä hän nimeää hallituksen muodostajan konsultoituaan parlamenttipuolueiden poliittista johtoa sekä asettaa hallituksen tehtäväänsä.



Hallituksessa on 17 ministeriä. Hallitukseen kuuluvat varsinaisten ministereiden lisäksi poliittiset valtiosihteerit (Staatssecretaris), joiden lukumäärä vaihtelee ministeriöittäin. Nämä valtiosihteerit eivät ole ministeriöiden korkeimpia virkamiehiä, joita ovat kansliapäälliköt (Secretaris-generaal).
Hallituksen kokoonpano

Ministeriöiden, ministerien ja poliittisten valtiosihteereiden nimet:



Yleisten asiain ministeriö

(Ministerie van Algemene Zaken; Ministry of General Affairs)

Jan Peter Balkenende (CDA) Pääministeri



Valtiovarainministeriö

(Ministerie van Financiën; Ministry of Finance)

Wouter Bos (PvdA) Varapääministeri/valtiovarainministeri

Jan Kees De Jager (CDA) Valtiosihteeri



Kansanterveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeriö

(Ministerie van Volksgezondheid, Welzijn en Sport; Ministry of Health, Welfare and Sport)

Ab Klink (CDA) Terveys-, hyvinvointi- ja urheiluministeri

André Rouvoet (CU) Nuoriso- ja perheministeri/varapääministeri

Jet Bussemaker (PvdA) Valtiosihteeri



Sisä- ja kuningaskuntasuhteiden ministeriö

(Ministerie van Binnenlandse Zaken en Koninkrijksrelaties; Ministry of the Interior and Kingdom Relations)
Guusje ter Horst (PvdA) Sisä- ja kuningaskuntasuhteiden ministeri

Ank Bijleveld-Schouten (CDA) Valtiosihteeri



Ulkoasiainministeriö

(Ministerie van Buitenlandse Zaken; Ministry of Foreign Affairs)
Maxime Verhagen (CDA) Ulkoministeri

Bert Koenders (PvdA) Kehitysyhteistyöministeri

Frans Timmermans (PvdA) Eurooppa-ministeri



Oikeusministeriö

(Ministerie van Justitie; Ministry of Justice)
Ernst Hirsch Ballin (CDA) Oikeusministeri

Nebahat Albayrak (PvdA) Valtiosihteeri



Maatalous-, luonto- ja elintarvikelaatuministeriö

(Ministerie van Landbouw, Natuur en Voedselkwaliteit; Ministry of Agriculture, Nature and Food Quality)
Gerda Verburg (CDA) Maatalous-, luonto ja elintarvikelaatuministeri



Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriö

(Ministerie van Onderwijs, Cultuur en Wetenschappen; Ministry of Education, Culture and Science)
Ronald Plasterk LASTERK (PvdA) Opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeri

Marja van Bijsterveldt-Vliegenhart (CDA) Valtiosihteeri - kulttuuri ja media

Sharon DIJKSMA (PvdA) Valtiosihteeri - opetusala

Sosiaali- ja työllisyysministeriö

(Ministerie van Sociale Zaken en Werkgelegenheid; Ministry of Social Affairs and Employment)

Piet Hein Donner (CDA) Sosiaali- ja työministeri

Jetta Klijnsma (PvdA) Valtiosihteeri



Liikenne- ja vesihallintoministeriö

(Ministerie van Verkeer en Waterstaat; Ministry of Transport, Public Works and Water Management)

Camiel Eurlings (CDA) Liikenne- ja vesihallintoministeri

Tineke Huizinga (CU) Valtiosihteeri



Talousministeriö

(Ministerie van Economische Zaken; Ministry for Economic Affairs)

Maria van der Hoeven (CDA) Talousministeri

Frank Heemskerk (PvdA) Ulkomaankauppaministeri



Puolustusministeriö

(Ministerie van Defensie; Ministry of Defence)

Eimert van Middelkoop (CU) Puolustusministeri

Jack de Vries (CDA) Valtiosihteeri



Asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeriö

(Ministerie van Volkshuisvesting, Ruimtelijke Ordening en Milieubeheer; Ministry of Housing, Spatial Planning and the Environment)

Jacqueline Cramer (PvdA) Asunto-, aluesuunnittelu- ja ympäristöministeri

Eberhard van der Laan (PvdA) Asumis-, lähiö- ja integraatioministeri



* Tietoa Alankomaiden hallituksesta (http:// www.government.nl)

Sisäpolitiikka
Kristillisdemokraattien vahva asema

Kristillisdemokraattisten puolueiden asema on Alankomaissa perinteisesti ollut vahva ja kristillisdemokraatit ovat olleet lähes poikkeuksetta hallituksessa lukuun ottamatta vuosia 1994–2002. Nykyinen kristillisdemokraattinen puolue CDA perustettiin varsinaisesti vasta vuonna 1980 kolmen uskonnollissävytteisen puolueen yhdistyttyä. CDA:n rooli poliittisen kentän keskellä on mahdollistanut yhteistyön sekä oikeistoliberaalisen VVD:n sekä työväenpuolue PvdA:n kanssa.
Maahanmuuttajakysymys - sisäpolitiikan keskeinen piirre

Yksi Alankomaiden sisäpolitiikan keskeisimmistä piirteistä viime vuosien aikana on ollut maahanmuuttajakysymys. Vuosina 2002 ja 2004 tapahtuneet poliittiset murhat (oikeistopopulisti Pim Fortuyn ja elokuvaohjaaja Theo van Gogh) antoivat sysäyksen Alankomaissa jo pidemmän aikaa jatkuneelle suhteiden jännittymiselle maahanmuuttajien ja alkuperäisväestön välillä.



Vuoden 2002 parlamenttivaalit käytiin heti Fortuynin murhan jälkeen. Ensimmäinen poliittinen murha sitten vuoden 1584 jälkeen jätti Alankomaiden yhteiskunnan epävakaaseen tilaan ja pääministeri Jan Peter Balkenenden (CDA) luotsaama hallitus kaatui jo saman vuoden lokakuussa. Balkenenden seuraava hallitus (2003-2006) tarttuikin etenkin kotouttamiskysymykseen tiukentamalla maahanmuuttopolitiikkaa.
Politiikan polarisoituminen

Viimeaikoina Alankomaiden poliittisella kentällä on ollut havaittavissa polarisoitumista. Maahanmuuttajakysymysten myötä oikeistopopulismi on saanut jalansijaa. Tiukinta ulkomaalaisvastaista linjaa ajaa vapauspuolue (PVV), jonka johtaja Geert Wilders on vaatinut muun muassa Koraanin kieltämistä verraten sitä fasistiseksi teokseksi. Oikeistopopulismin lisäksi myös poliittisen kentän vasemmalla laidalla on havaittavissa kannatuksen kasvua. Sosialistinen puolue (SP) kohosi viime vaalien jälkeen Alankomaiden kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.
Nykyinen hallitus

Tämänhetkinen Balkenenden IV hallitus koostuu CDA:sta, työväenpuolue PvDA:sta sekä kristillisestä liitosta CU:sta. Alankomaiden hallituksen lähivuosien hankkeissa pyritään vastaamaan yhteiskunnan muutoksiin. Hallitusohjelmassa Euroopan unionin ja kansainvälisen toiminnan osalta peräänkuulutetaan Alankomaiden aktiivista roolia. Talouspolitiikan osalta hallitus korostaa innovatiivisuutta, kilpailukykyä sekä aktiivisuutta. Ympäristö- ja energiapolitiikan osalta hallituksen tavoitteena on saada Alankomaiden energiatuotanto vuoteen 2020 mennessä yhdeksi puhtaimmaksi ja kestävämmäksi koko Euroopassa. Ilmastomuutokseen varaudutaan lähivuosina myös aluesuunnittelussa. Yksi keskeisimmistä hallituksen uudistushankkeista on sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen. Maahanmuuttajat tulee saada osaksi alankomaalaista yhteiskuntaa, ja kielen lisäksi maahanmuuttajilta velvoitetaan myös hollantilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemista. Turvallisuuden osalta hallitus painottaa ennaltaehkäisyn merkitystä, ja tavoitteena on vähentää rikollisuutta 25 prosentilla lähivuosina.

* kohdemaan taso korkeampi, koska ei kirjatenttejä, vaan enemmän seminaareja ym.
* opetuksen taso korkeampaa kohdemaassa, mutta vaatimukset opiskelijoilta alemmat
* kohdemaan taso korkeampi, koska opetusryhmät olivat pienempiä, tarjolla oli tukiopetusta ja laitoksilla otettiin paremmin huomioon työelämän tarpeet kurssien suunnittelussa
* kohdemaan taso korkeampi etenkin hyvien vierailuluennoitsijoiden vuoksi
* pienryhmäopetusta enemmän, kursseihin sisältyi usein essee ja/tai esitelmä
* monimuoto-opetusta; ryhmätöitä, kirjallisia ja suullisia tehtäviä
* luentokursseihin kuului myös paljon itsenäistä lukemista ja esseitä
* enemmän keskustelua luennoitsijan ja opiskelijoiden välillä
* kohdemaassa suulliset tentit, opetushenkilökunta etäistä
* opiskelu koulumaisempaa ja valvotumpaa. Tentteihin vastaaminen, esseiden kirjoittaminen ja esitelmät piti tehdä tarkkaan määrätyn rakenteen mukaan.
* kohdemaassa joillakin kursseilla käsiteltiin Suomessa jo lukiossa opiskeltuja asioita. Muistiinpanot saatettiin sanella sanasta sanaan
* opinnot lukiomaisempia