oonko onnellinen vai huijaanko teitä hymylläni,
jonka päiväst toiseen joudun vaan pitään ylläni.
mun elämä on ku sarjakuvaa kokoajan tapahtuu,
värejä on paljon, sivut toisensa jälkeen vaihtuu.
halua uskoa tätä, tää ei voi olla todellista.
haluan kysyä näänkö koskaan sitä loppua onnellista?