IRC-Galleria

Minä näin sinut unissani,
ensimmäistä kertaa nukuin rauhallisesti.
Painajaiset yksinäisyydestä
katosivat kuin edellinen elämä.
Sinä tulit minun luokseni,
hymyillen kosketit poskeani.
Suljin silmäni ja huokaisin:
Jos tämä unta vain on, niin sitä ikuisesti nähdä tahtoisin.
Sinä hymyilit minulle silloin
kuin et olisi ikinä hymyillytkään.
Sinä tulit luokseni illoin,
kun tyynyyn painoin pään.
Olin sinun aina aamuun asti,
voi! siihen tuntui aina kuluvan ikuisuus.
Kun aurinko jälleen taivaalle nousi,
lähdin pakoon kuin toivottomuus.
Kun taas päivä seuraa yötä,
minä seuraan sinua.
Menet mihin tahansa, olkoon onnesi aina myötä,
minä seuraan sinua.
Pysähdyn ja katson loittonevaa selkääsi,
käännyt ympäri ja kutsut nimeäni,
minä en voi liikahtaa.
Tämähän on vain liian ihanaa unelmaa.
Minä herään jokainen aamu hymy huulillain.
Viereeni vilkaisen nähden tyhjän seinän vain.
Hiljaa huokaan ja suljen silmäni sinut jälleen nähdäkseni.
Voi, kallis, rakas armaani - tule tänäkin yönä luokseni!
Sinä hymyilet minulle silloin,
kuin olisi ikinä hymyillytkään.
Sinä tulet luokseni illoin,
kun tyynyyn painan pään.
Olen sinun aina aamuun asti,
kunnes aurinko jälleen taivaalle nousee.
Olen sinun aina unelmissani,
kävelen vierelläsi ikuisuuteen.

Niin monesti sitä mietin, miten
jollain ihmisellä voi olla
noin lämmin sydän.
Miten halaus voi tuntua niin
suojelevalta, kädet niin lämpimiltä,
sanat niin lohduttavilta.
Kunnes kerran, rutistaessani sinua,
olin tuntevinani ohuet siivet selässäsi.