"En nuku, lojun sängyssä, valvova vainaja, tunnen
ja tunteeni on tyhjää ajatusta.
Lävitseni kulkee sikin sokin kaikki mikä on tapahtunut minulle,
- kaikki se mitä kadun ja mistä tunnen syyllisyyttä;
lävitseni kulkee sikin sokin kaikki mikä ei tapahtunut minulle,
- kaikki se mitä kadun ja mistä tunnen syyllisyyttä;
lävitseni kulkee sikin sokin kaikki mikä ei ole mitään,
ja sitäkin kaikkea minä kadun, tunnen syyllisyyttä, enkä nuku."
--
"Muutkin ovat romantikkoja,
muutkaan eivät saa mitään aikaan, ja ovat köyhiä tai rikkaita,
muutkin elävät elämänsä pakattavia matkalaukkuja tuijottaen,
muutkin nukkuvat puoliksi järjesteltyjen papereiden keskellä,
muutkin ovat minä."
--
"Joka päivä herään nyt täynnä iloa ja murhetta.
Ennen vanhaan heräsin ilman että tuntui miltään: heräsin.
Tunnen iloa ja murhetta koska kadotan uneksimani
ja koska pystyn todella olemaan siellä missä unenikin.
En tiedä mitä aistimuksilleni tekisin.
En tiedä mikä olisin yksin itseni kanssa.
Haluan että hän sanoisi minulle jotain
jotta heräisin uudestaan."