Jokapäivä on vain pahempi, ei parempi.
Ehkä meidän pitäisi istua ja viimeinkin puhua.
Koska missä olemmekaan on vaikeaa mitata.
Kun olen seisomassa seinäsi edessä.
Haluat tietää miksi näytän niin surulliselta ja yksinäiseltä.
Haluat tietää miksi hädintuskin pystyn puhumaan, no,
Se ei ole sinun syysi joten anna minun pyytää anteeksi.
Tehdessäni sinusta syytä vajoamiseeni.
Toivon että voisin olla niin kuin olin ennen.
Olin korkealla, mutta nyt tuntuu alakuloiselta.
Toivon että voisit tehdä maailmastani paremman.
Ja ottaa pois kivun, niin en olisi niin kauan poissa.
Sinä aina satutat sinulle läheisimpiä ihmisiä.
Luulenpa että syytin sinua kaikesta väärästä.
Enkä tiedä miksi on niin vaikeaa kertoa sinulle.