Oon luullu et oon tietäny milt tuntuu kun mua sattuu.
Luullu et mun sydän voi suruun pakahtuu.
Oon luullu tietäväni miltä tuntuu viha,
Kun se valtaa mun sielun ja mun veren ja mun lihan.
Nyt tajuun etten ole tienny mistä puhun.
Nyt oon kokenut sen ärtymyksen ja sen vihan.
Tuntu silt kun koko vitun maailma ois mun takapiha.
Jossa kaikki vaan kulkee ilman lupii ilman mitään.
Tiiä halusinko itkee verta vai vuodattaa sitä.
Oon kokenut niin paljon kaikkii tunteita vahvoja.
Ja niin paljon kokenut oon olotiloja pahoja.
Etten edes tiennyt niiden olemassaolosta.
Mä luulin ettet välitä ja jos et välitä.
Niin kaikki meidän välilt tulee vähitellen häviään.
Ne tunteet on aitoja joten tiedän mistä puhun.
Et voi koskaan ymmärtää miten ne vaikuttivat muhun.
Joten mihin on tultu, mihin on päädytty.
Mitä on koettu, miltä on säästytty.
On tultu siihen pisteeseen, siihen risteykseen.
Jossa voidaan kumpikin valita itsekseen.
Mitä asetetaan tälle puhtaalle pöydälle.
Miltä siltä etsimme, ja mitä löydämme.
Voin sanoo et oon tullu tästä vahvemmaksi.
Mut en kestä jos tää vielä menee tästä pahemmaksi.
Uusimmat blogimerkinnät
- ! 16.02.
- Hah. :'-D lukekaa ! 04.12.
- näin se menee. :--D 27.11.
- A Joke 25.11.
- R.I.P <3 21.11.
- [Ei aihetta] 19.09.
- [Ei aihetta] 11.08.
- POJAT ON. 06.07.
- It's over 07.06.
- these years deaden me. 08.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
-
▼
2010 (11)
- ▶ joulukuu 2010 (1)
- ▶ marraskuu 2010 (3)
- ▶ syyskuu 2010 (1)
- ▶ elokuu 2010 (1)
- ▶ heinäkuu 2010 (1)
- ▶ kesäkuu 2010 (1)
- ▶ huhtikuu 2010 (1)
- ▶ tammikuu 2010 (2)
- ▶ 2009 (15)