IRC-Galleria

"Koirat voi tunnistaa raskaana olevan naisen", "Koirat voi haistaa kasvaimen".. Meillä on ihana koira. Semmonen pieni wannaBe musta, joka on oikeesti jo aika harmaa. Mut harmaantuminenkaan ei aina oo merkki vanhuudesta. Se sai meinaan harmaita hiuksia jo joskus kaksvuotiaana kun tajus millasessa perheessä joutuu asuun ;D. Sellasta se on. Koirat on muutenki aika kivoja ja hyödyllisiä (nyt en puhu Laurasta). Jos on tylsää, voi leikkiä niitten kans, opettaa temppuja ja temputtaa. Jos kukaan ei kuuntele, koiralle voi avautua. Se että koiraa pitää ulkoiluttaa, pakottaa siihen että on liikuttava = kunto pysyy hyvänä. Sitäpaitsi se haukkuu ei-toivotuille vieraille niin ei tartte ite mennä haukkumaan. Ja ne pitää huolta ettei tuu vaikka varkaita. Ja ne voi purra riehuvia ihmisiä, kuten erästä Takun kaveria keskariin. Sit ne voi kans karata ja niitten perässä voi juosta ja hakee niitä naapurin autosta ja muuttua punaseks. Ja sit ne voi kans pissata sun vastapestylle valkoselle paidalle keltasen läikän, jonka huomaat vasta autossa ollessasi matkalla mökille joka sijaitsee parinsadan kilometrin päässä (luulin et niin käy vaan leffoissa). Koiria voi myös rapsuttaa jos on tekemisen puute, ja on pakko saada tehdä jotain toisella kädellään. Koirat voivat myös toimia lattian pyyhkijöinä ja syödä kaiken lattialle tippuvan ruoan. Ne voivat pentuna myös pureskella isäsi lempitossut (luulin et niinki käy vaan leffoissa) ja jyrsiä lempi nukkesi ja barbisi jalat muodottomiksi. Kaiken lisäksi ne voivat myös inhota olla puhtaana ja vastapestynä ulkona ollessaan alkavat kieriä haisevan sammakonraadon päällä (myös puoliksi perattu kala käy). Koirista on paljon hyötyä. Voi niitä jotka hankkivat koiran josta lähtee karvoja tai koiran joka kuolaa lattialle mikropizzan kokosia lätäköitä. En edes halua kuulla millaista heidän elämänsä on. Jaan tässä nyt asian joka on tuottanut minulle syvän trauman. Vuosia sitten minulla oli ystävä jolla oli kaks saksanpaimenkoiraa.. Menin sitten tämän kaverini synttäreille. Äiti oli ostanut minulle uudet juhlasukkahousut. Synttäreillä oli hauskaa lukuunottamatta sitä että astuin puolentoistalitranpullonpohjan kokoiseen kuolalammikkoon. Mikä valtavan ihana kokemus.
Miettikää millasta olis olla koira? Ihan mieletöntä. Kaikki vaan paijais ja sais syödä ja löffiä ja leikkiä ja syödä ja olla rapsutettavana. Mahtavaa!
Ja seuraava asia. Tämä voi järkyttää tiettyjä lukijoita, mutta.. Oon alkanu kuunteleen Sävel Radioo päivittäin! Ja vielä TYKKÄÄN kuunnella sitä. Laulan mukana joissakin kappaleissa!. Miten näin on päässyt käymään? Kaikki alkoi siitä traagisesta matkasta kempeleelle Siskoni, äidin ja tätini kanssa. Se oli matka jolloin minut huomaamattani aivopestiin. Jopa niin perusteellisesti että matkallamme mökille viime viikonloppuna pyysin äitiä kääntämään sävelradion päälle. Mihin tää maailma on menossa?