siin kaivan aina iltaisin sun kuvasi
ku miettii niitä aikoi, ja miettii mitä lupasit
kirkkain silmin, ja sit kaikki hajos sirpaleiksi
kuulen sun äänen, sit mietin et tää ei
natsaa nyt tälleen, ku palaan siihen jälleen
miten meil meni, ja kun muistan sun hymyilleen
ku miettii niitä aikoi, ja miettii mitä lupasit
kirkkain silmin, ja sit kaikki hajos sirpaleiksi
kuulen sun äänen, sit mietin et tää ei
natsaa nyt tälleen, ku palaan siihen jälleen
miten meil meni, ja kun muistan sun hymyilleen
muistan kui sillo mun kädest puristit
jos olin ihan rikki, sä sillon mut paransit
kuuntelit mun ongelmii, mun kanssa itkit
se siit sit, sä muutuit kusipääksi taas
lopult jouduinki lähtee yksin himaa
sun silmät, sun hymy, en mielestäni pois saa
toivoisin et tää kaikki oliski unta vaa
jos olin ihan rikki, sä sillon mut paransit
kuuntelit mun ongelmii, mun kanssa itkit
se siit sit, sä muutuit kusipääksi taas
lopult jouduinki lähtee yksin himaa
sun silmät, sun hymy, en mielestäni pois saa
toivoisin et tää kaikki oliski unta vaa
ehkä näin saan pois jo ne vitun kahleet
joihin mut lukitsit niillä sun valheil
valehtelit kaikest, ja dissasit kaikel
ei täst pitäny ees tulla näin vaikeeta
lähetän muistot kyyhkyn mukana mun luota
joihin mut lukitsit niillä sun valheil
valehtelit kaikest, ja dissasit kaikel
ei täst pitäny ees tulla näin vaikeeta
lähetän muistot kyyhkyn mukana mun luota