istun yksin huoneessani miettien maailmaa välillä niin julmaa toisaalta taas niin helppoa
hetkeksi keskityn lintuun ikkunallani ja sen lähdettyä seuraan sen vaivatonta lentoa
mietin että olisipa elämäni yhtä vaivatonta kun kuin tuo linnun lento
vihdoin sinä saavut viereeni iloisesti hymyillen
jolloin tunnusta sulle sen rakkauden
pitkään ja hartaasti sua silloin suutelen