joo on mennyt taas aikaa ku viimeks tänne kirjoitin nyt on ollu niin paljon surua meidän perheelle että huhhuh.. mut nyt alkaa taas elämä kukoistamaan;) inhoan sellasia ihmisiä jotka luulee olevansa niin ystävää silloin ollaan ystäviä kuin tarvitaan jotain ja sit kun ei mitään tarvita niin silloin ei edes soiteta... nauraa ollaan mekin tai no meidän perhe kummalista porukkaa kieltämättä... henrietta tossa mun viekussa joklaa ja rebecca isänsä kanssa muovaileee ku sai synde lahjaks sellaset... :)