"Pelko, se hallitsee elämäämme, Häiritsee normaaleja rutiineja, ja estää elämästä normaalia elämää.Ikävä kyllä, ikinä ei voi tietää mitä tapahtuu seuraavaksi, tässä yksi esimerkki siitä kun rakkaus katoaa..."
Yössä Volvo kiitää eikä mitää nää edessä
Takapenkin kaks nuorta elää kuin samas sydämessä
Mut kuski on kännissä, ajaa hullun kiilto silmissä
Nuoret huomaa mitää lentävät yhä pilvissä
Mutkan takaa rekka kaartaa, koittaa autoo nopeest väistää
Mut ei siit tule hevonpaskaa auto heittää kuski päissää
Tyttö kättä puristaa, hiljaa alas vajoo
Ei poika anna periksi hän tytölle näin sanoo
"Ei Pelätä kuolemaa, se on aivan liian kaukana
viikate meidät väistää ja antaa olla rauhassa
Laita kätes ristiin, ja rukoile vain parasta
Hengen ja rakkauden menetys on aivan liian varhasta"
Rekka törmää, sanat pysähtyy
Poika huomaa että törmäys tosi kovast sattuu
Herää vihdoin sairaalast, ei nää tyttöänsä missää
Huomaa karun tosiasian itkun kurkusta hävittää
Seuraavalla viikol, lähtee kotiin sairaalasta
Vaikka hyvin tietää ettei tyttö oo häntä oottamassa
Poika murtuu, masennus syvän haavaa iskee
Vaik ei koskaa enne itkeny nyt poika aina itkee
Vaeltaa tytön haudalle, joka ikinen ilta
Se on verinen ilta, jos on verine silta
Poika sekasin päästään, viimein junanradal istuu
Juna kohti tulossa radalta kuuluu vaan itkuu
"En voinu unohtaa, en voinu jatkaa
Tää maailma tuottanu aivan liikaa paskaa
Nyt tuun sinne viimein, sun luokses rakas
En enää haluu elää, haluun sun luokses takas"
Juna tulee täysillä, poika vaa hymyilee
Kattoo kohti taivasta, hymyilee tytölleen
Poika ei väistää aio, ja pian unholaan matkaa
Ei kumpikaan parista jääny elämäänsä jatkaa..
"... Kun pahin tapahtuu, ei saa antaa masennuksen viedä, yksin ei voi mahtaa elämän julmuudelle mitään.. ei yhtään mitään"