Jäi kylmä sydämeeni mun
sun poissaoloos havahdun
Oon taas joenrannassa salaa
kerto:
Oot ehkä äärellä saman veen
luotan siihen haaveeseen
mut meille eritähdet loistaa
Ei routa suostu sulamaan
jääkiteet tarttuu kulmaan
Kun huokaukseni ilmaan haihtuu
kerto
Kuun valo lumeen lankeaa
kerto
Se mut saa ylös katsomaan
kuinka tulet taivasta maalaa
kerto
Tää yö mut saa huomaamaan
kuinka kaunis on tää maa
Tää yö mut saa muistamaan
kuinka paljon sua rakastan
kerto
Näät vedet valasrantojen
ja huiput kalliovuorten
Ja suurten metsien ääreen
Kai oon silti sydämessäs sun
Mitä jos vain unohdun?
On julma maailma usein niin