On määränpääni sun lanteet, pistän rukkaset jalkaan
Työnnän käteni usvaan, koitan pulssia sen
Kun kylmyys kangistaa aivot, heitän viimeisen voltin
Olen rakkauden työtön, synnyin tahtomaan
Kun ovi narahtaa vihdoin, kuulen sydämen lyönnit
Tiedän etten voi kääntyä enkä tahdokaan
Sun vartes ujolta näyttää mutta tiedän sen huijaavan
Kuin riivattu leija synnyin tahtomaan sut