Mä tapasin tän tytön tarhan leikkikentil
me oltiin niinku muutki mut yhtä perhettä
kun tultiin toimeen heti alus keskenään
niin tiesin jo siinä vaihees etten ees haluu enää
mitään muuta mitään muuttaa
vaik pienen skidin mieleen on niin helppo vaikuttaa
mä pidin pääni kävi miten kävi
ku olin vaa varma että tuut oleen mun ystäväni
niinku aina ennenki ku pidettii hauskaa
niin mont kertaa oltii vanhemmilt paossa
välil sotii ku leikit liian kovii
mut se kuuluu tähän juttuu ku koko ajan mä opin
se otti tovin mut sillä vältin kopin
ja kasvoin henkisesti nopeemmin ku edes odotin
voi sitä aikaa mä sitä kaipaan
tuun muistaan sut nyt ja aina
Liikaa suruu ja liikaa tuskaa
miks kaikki tulee vastaan jo heti alussa
vast jotai päivii yhes me nähtii
mut todellisuudes ne ajat liian nopeet lähti
muistot säilyy kaipuu valtavaa
tuu takas mä venaan ainavaan
oon täällä ihan sun takii
pakko sanoo ikävä tytsyy todellaki
Vuosii myöhemmin molemmil aika muuttuu
nähty kaikennäköst enää määränpää vaa puuttuu
ei saa paikoil juuttuu sen tiesi kumpiki
ku yhes kohellettu yks jos toinen tuntiki
tunnettii toiset paremmin ku ikinä
ja toivoin kovast ettei tää tuu muuttuu mihinkää
mut siihen aikaa ei tietoo tulevaisuudest
nauttii vaa täst päiväst ja lapsuudest
ei huolta huomisest ei tottunu murheisiin
ei hyväl tai pahal voi vedota mun tunteisiin
mut tää vetää hiljaseks aina
tää on lupaus ja aion siitä pitää kii
ja hoitaa hommani niinku täällä pitääki
tää träckki on omistettu sulle
ainoastaan sulle plus muille tutuille
jotka tietää miten mä sua kaipaan
miten kaipaan