olen siis tosiaan, kaiken sen muun hyvän lisäksi että satun olemaan likainen ituhippi, myös nyt vihdoin työtönkin, eli täytän kaikki sosialistin tuntomerkit.
kuitenkin, jotta elämä ei työttömänä kävisi liian helpoksi, olen joutunut selkkauksiin entisen työnantajani kanssa. hän kun ei suostu maksamaan minulle palkkaa erinäisistä katteettomista syistä johtuen, ja vaatii vielä minulta suurinta osaa jo saaduista palkoista takaisin.
olen siis iloisin mielin ja reippahasti lähtenyt selvittämään asiaa oikeusteitse, ja vaikka tuomari ei olekkaan kovin toiveikas voitostani, minulla on liikaa aggressioita kyseistä työnantajaa kohtaan jotta antaisin hänen saada haluamansa.
tammikuussa urkenevat taasen uudet näkymät työmarkkinoilla kun aloitan raatamisen uudessa firmassa, tällä kertaa toivottavasti paremmin lopputuloksin.
siihen saakka vietän laatuaikaa toisia ihmisiä hämmentäen ja olemalla jatkossakin peseytymättä ja täydellisen persaukinen, kuten kunnon sosialistin kuuluukin...
(...jatkoa seuraa...)