Miksi hitossa sita pitaa aina vaikeimman kautta lahtea kaikkea tekemaan :D
Phase 1 on suoritettu, kavin Indyn ja Mollyn kanssa tassa aamulla elainlaakarilla.
Molly sai ihan kaiken mita oli tarjolla- Rabieksen, tavisrokotteet, passin ja sirun ja varattiinpa siina samalla aika leikkaukseenkin ens tiistaille niin ei tarvii miettia munattoman pedofiili papparaisen raiskausyrityksia enaa sen jalkeen eika katsella vittuuntuneen minikoiran turpeeta piirakkaa enaa. Etta se onkin karsee naky :D
Koirat kayttaytyi ihmeen siivosti, vaikka Mollya saikin istuttaa muutamaan otteeseen sen bongattua neitokakadun odotushuoneen toiselta puolelta. On se vaikeeta pienen koiran elama kun joutui vaan paikallaan tarisemaan kun ei saanut sedan lemmikkilintua kayda huitasemassa huiviinsa :(
Joku tati halusi tulla antamaan rapsuja koirille luultuaan niita rauhallisiksi kun ne puoliksi koisasivat odotustilassa hammentaen viattomia uhrejaan, hyokaten sitten hurjasti pusutellen kimppuun. Voi elama kun taas sai haveta.
Ens viikolla sitten Mollyn kanssa uudelleen, ja sitten parin viikon paasta boosteria niskaan ja leikkaushaavan tarkistukseen, sitten ois melkeen lahtovalmiina koirat.
Pitaakin olla niin hidas itse kaikessa.
Jos sais niita matkoja edes varattua kohta...