Kipu kuolee huutamalla
Alastomana lattialla
Miten kauan sitä kestää
Ei, sitä ei voi tietää
Kehen sattuu ja kuinka paljon
Siitä kysymys elämässä kai on
Kun on saavuttu siihen pisteeseen
Ei mikään ole varmaa
Maailman pisimmät tunnit
Niiden otteeseen jää kiinni
Niitä kantaa loppuun asti
Vaikka itse ei aina huomaa
Millainen on se taivas
Jota ei löydetty koskaan
Olen kuullut paljon siitä
Osan jopa omasta suustani
Voi niin pitkälle jaksaa
Kun itselleensä vaan vakuuttaa
Joku meistä on onneton
Palanut mutta tunnoton
Katuva mutta uskoton
Enemmän kuin rauhaton
Periaate on ehdoton
Perustelu on aukoton
Yhtälö ehkä mahdoton
Miten niin muka armoton