kyl on jotenki yksinäinen olo. kävelin rantaan päin toivossa et näkis jotain tuttuja.mut ei ristinsieluu missää.sit aattelin et soitan kaverille mut ei se
vastannut.ja sit soitin toiselle,ei sekään. istuin laiturin päähän katsomaan merta ja kuuntelemaan merisalista tulevaa musiikkia ja ihmisten naurua. sitten kävelin kottiapäin ja katselin ku pikkutyttö leikki ilosena koiransa kanssa. vastaantulevat vanhat pariskunnat katsoivat mua tuomitsevasti ja supattivat jotain toisilleen.ankeeta