Hello everybody! Jouluna perheen kanssa asioidessani kuulin sukulaisen kautta hyvin mielenkiintoisesta blogi-ideasta jonka toteuttamista olen siitä lähtien pohtinut. Ideana on ottaa kerran päivässä (tai mahdollisimman usein, pitää tutkia miten aktiivisesti jaksan laiskottelulta tätä päivitellä) kuva liittyen mihin tahansa aktiviteettiin tai asiaan ja siitä raapustaa muutamat sanat. Tästä se siis lähtee; eli ready, steady, go!
Noin tunti sitten faija kyttäsi teeveestä jonkin sortin ruokaohjelmaa jossa kaljupäinen mies veteli kitaansa aivan uskomattoman maukkaan näköistä hodaria. En pystynyt vastustamaan kiusausta joten aloin kotona löytyvistä aineksista väsäämään "kevyttä iltapalaa". Kuvassa näkyvä julma ja vaarallinen hodari on väsätty kokonaisen uunipatongin sisään. Väliin survoin herkullisen pekonimakkaran jota eilen ensimmäistä kertaa Talvitiellä maistelin (no pun intended) sekä esimerkiksi pekonia, salsaa, tomaattia, paahdettua sipulia ja kurkkua. Näin kunnianhimoinen iltapala kerrassan vaati kyljelleen maukkaan drinkin, valitettavasti kotoa löytyvät ainekset riittivät vain hyvin vahvaan screwdriveriin jonka häntiä tässä imailen.
Olen muutenkin viimeaikoina oppinut tuomaan nautintoa arkisiin iltoihin (sunnuntai on arkipäivä, älkää koittako toisin väittää). Maukas olut tai huolella väsätty illallis pläjäys rauhottavat ja piristävät ihmeellisen tehokkaasti ennen seuraavan päivän kärsimyksiä.
En halua ensimmäistä blogia heti venyttää mailin pituiseksi ja pitäisi reppukin pakata huomista varten, mutta pakko vielä änkeä sisään pienet leffasuositukset. Uusimmassa Pelit-lehdessä oli oiva artikkeli zombie-elokuvista ja kyseisestä artikkelista sain pienen insporaation tämän viikonlopun zombie-putkeen. Left 4 Deadin pelaamisen päälle katsastin perjantaina yllättävän oivan Dead Set tv-sarjan. Viisi jaksoa pitkä tarina kertoo zombie-invaasiosta brittien näkökulmasta. Sarjan koukku on Big Brother -talo johon maan viimeiset eloonjääneet ovat linnoittautuneet. En lähde spoileroimaan tarinaa ja suosittelen, että semi-kuolleiden fanit katsastavat tekeleen. Lauantaina pidin pientä breikkiä, mutta tänään tykitin putkeen Land of the Deadin sekä Fidon. Landia en lähtisi liian innokkaasti suosittelemaan, mutta oli se oivaa jumitusmättöä. Fido taas oli yllättävänkin nokkela komedia jossa kuvailtiin 50-luvulle pohjautuvaa maailmaa jossa ihmiset ovat oppineet elämään elävien kuolleiden kanssa. Hyvin omituinen lähtöasetelma takaa sarjan todella hauskoja kohtauksia ja kohtalaisen kuolleista (hehheh) näyttelijöistä on saatu revittyä ulos yllättävän nokkelaa dialogia.
Tässä vaiheessa loppui inspiraatio ja into. Taidan vetäytyä kuuntelemaan musiikkia ja aivottomasti pläräämään loppuun kaluttuja nettisivuja. Hyvät yöt, tai päivät tai koska tahansa luetkaan tätä.
PS: Onnittelut Rikulle ja Tunnalle palkinnoistaan. Menivät kerrankin täysin oikeaan osoitteeseen.