Riku Suokas
"Ei lapsi syntyessään tiedä olevansa mitenkään erikoinen. Ei mulle merkinny se mitään kun kätilöltä meni neljä nikamaa pois paikoiltaa kun se nosti mua vaakaan tai sain 4 vanhana porttikiellon näihin syö niin paljon kuin jaksat ravintoloihin. Pyh ihan sama. Pyysin isältä pienenä kolmipyörästä lahjaks se ajo traktotin pihaan. Uimarannalla muilla oli uimapatjat mulla oli 6 henkilön kumivene. Muut pysty vaihtaa uikkarit sellasen ohuen koivun takana, että mitään ylimäärästä ei näkyny, jos mä halusin, että musta ei näy mitään ylimäärästä mun täyty odottaa auringon pimennystä. Mutta sit rippikoulu oli se paikka, missä mä tajusin sen et mä oon jotenki erikoinen. Joku kysy siellä papilta, että setä setä pitääks se paikkansa, että jumala loi ihmisen omaks kuvakseen? Pappi vilkas mua ja sano no periaatteessa kyllä, mutta käytännössä ei. Me oltiin ottamassa rippikuvaa äiti kysy kuvaajalta saiskohan tästä meijän Rikusta, jonku oikein nätin kuvan? Kuvaaja sano no hei en minäkään nyt mikää taikuri oo. Sitä paitsi tää studio on liian pieni toi ei mahu kuvaan. Eiks teillä oo sellasta laajakuvalinssiä? Mä vaihdoin laajakuvan heti ku tää vyöry sisään, mutta ei tääkään auta. Armeijassa kumma kyllä mä pääsin kevyeeseen jalkaväkeen, mut mä en voinu osallistuu yhellekkään taisteluharjotukselle, koska musta jäi kuulemma aivan liian voimakas tutkakuva. Lähetti mut sitte parolaan panssaridivisioonaan tiedustelijaks. Mä kävin talvella järven jään yli ja jos se kesti nii ne ajo sitten ne tankit perässä"